Mun nyt vaan on ihan pakko hoitaa nää, tehdä tää ja suorittaa tuo. Se on mun velvollisuus. Tätä pidetään yleisesti vastuuntuntoisena, mutta hämmentävää kyllä, vastuuntunto on sekin vielä kaukana itsevastuusta.
Päivitä sun softia
Ensin tullaan tietoiseksi, sitten aletaan kehittää
Päivitämme tietokoneet uusiin muutaman vuoden välein, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot harva se päivä. Silti unohdamme välillä tarkistaa, millä tolalla on se ohjelmointi, joka meitä päivästä toiseen ohjaa.
Kommunikaatiomme laatu ei ole ihan täysin omissa käsissämme. Kuinka kuuntelemme, kohtaamme ja ymmärrämme muita, ei ole tyystin tietoisen mielen valinta. Ja vaikka kuinka niin haluaisimme välillä uskoa, emme ole aivan suvereenisti oman käytöksemme ohjaksissa.
Lapsuudesta nykyhetkeen kerätty erilaisten sääntöjen, uskomusten ja toimintatapojen kokoelma päättää yllättävän pitkälle, kuinka toimimme kussakin tilanteessa. Hyvä uutinen on se, että muutumme ja kasvamme läpi elämän. Omaan ohjelmointiin on mahdollista tietoisesti vaikuttaa. Siksi tärkein työ ihmis- ja viestintätaitojen parantamiseksi tehdään korvien välissä.
Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä
Itsevastuun vaihe 3: Häpeä iskee säälimättä
Miten voin olla näin huono? Nostan käteni pystyyn virheen merkiksi. Ripottelen päälleni tuhkaa ja jätän korvat uuninluukun väliin. Harmillista kyllä, itse ongelmaa tämä toiminta ei silti ratkaise.
Itsevastuun vaihe 2: Oikeutan ja selittelen
Aina täällä meillä käy näin. Aina nää projektit menee näin. Aina noi asiakkaat toimii noin. Ja minä en sille kyllä mitään mahda. Vai mahtaisinko sitten kuitenkin?
Itsevastuun vaihe 1: Minä syytän muita
Ei ollut muuten minun syy eikä ainakaan minun vika. Näin mielemme päättää heti, kun jotain epämukavaa tapahtuu. Ja sen jälkeen etsimme, kunnes löydämme syyllisen.
Itsevastuun prosessi eli The Responsibility Process
Ei ollut minun syy, tää on ihan perseestä ja onks mun ihan pakko. Näin me luontaisesti ajattelemme, mutta meidän ei kannattaisi. Jos pystymme siirtymään näistä askeleen eteenpäin, palkintona on vähemmän ahdistusta ja enemmän parempia ratkaisuja.
Mitä muuta tämä voisi tarkoittaa?
Kun meuhkaan jostain asiasta, lähipiirini katsoo minua lempeästi ja sanoo: ”Elisa, mitäs muuta tämä voisi tarkoittaa?” Se on ärsyttävää, mutta se toimii.
Tunnista ja tunnusta ydinarvosi
Arvot määrittävät ja ohjaavat kaikkea tekemistämme, silti käytämme harvoin aikaa tutkiaksemme, mitä pidämme arvokkaana. Nyt on juuri sopiva hetki.
Tunnistatko häpeän, syyllisyyden, nöyryytyksen ja nolouden eron?
Häpeä saa ihmisen kiertymään sisäänpäin, syyllisyys kasvamaan, nolous naurattaa ja nöyryytys pistää vihaksi. Jokainen on tarpeellinen tunne, joskin häpeään voi jäädä jumiin ja siitä ei seuraa oikein mitään hyvää.
Palaute painelee kolmea triggeriä
Meissä ihmisissä lurkkii kolme eri triggeriä, jotka aktivoituvat kritiikistä. Joko palaute on meistä kohtuuton tai väärä, se tulee väärältä henkilöltä tai se uhkaa identiteettiämme.
Hengittäminen on tärkein ajattelun muokkaamisen työkalu
Kun keskityn hengittämään, olen kiinni kehossani, joka puolestaan on kiinni tässä hetkessä. Hetkessä kiinni oleminen on välttämätön lähtöpiste, jos haluaa kehittää ajatteluaan.
Nämäkin ovat aikasi arvoiset
The power of vulnerability
Brené Brown
Yksi monista haitallisista ajatuksia, joita päässämme pesii, on uskomus siitä, että haavoittuvuus on heikkoutta. Tosi asiassa haavoittuvuutensa hyväksyvä ja näyttävä ihminen on rohkea, luotettava ja puoleensavetävä. Jos pyrkii elämään koko elämänsä haavoittuvuutensa piilottaen, lakkaa oikeastaan elämästä.
Thinking, Fast and Slow
Daniel Kahneman
Vaikka pidämme itseämme järkevinä, ajattelevina olentoina, olemme lopulta varsin täynnä erilaisia ajatusharjoja ja vinoumia. On syytä tulla tietoiseksi ihmisen heikkouksista, jotta pystyy olemaan lempeämpi ja ymmärtäväisempi sekä itseään että muita kohtaan. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Kahneman pitää ihmisen nöyränä.