Avain on siinä, että meidän täytyy kokea tekemämme asian riittävän tärkeäksi. Siis ei tietää tärkeäksi, vaan tuntea, että se on tärkeää. Tässä hyvä johtaja, valmentaja tai terapeutti voi auttaa.
Päivitä sun softia
Ensin tullaan tietoiseksi, sitten aletaan kehittää
Päivitämme tietokoneet uusiin muutaman vuoden välein, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot harva se päivä. Silti unohdamme välillä tarkistaa, millä tolalla on se ohjelmointi, joka meitä päivästä toiseen ohjaa.
Kommunikaatiomme laatu ei ole ihan täysin omissa käsissämme. Kuinka kuuntelemme, kohtaamme ja ymmärrämme muita, ei ole tyystin tietoisen mielen valinta. Ja vaikka kuinka niin haluaisimme välillä uskoa, emme ole aivan suvereenisti oman käytöksemme ohjaksissa.
Lapsuudesta nykyhetkeen kerätty erilaisten sääntöjen, uskomusten ja toimintatapojen kokoelma päättää yllättävän pitkälle, kuinka toimimme kussakin tilanteessa. Hyvä uutinen on se, että muutumme ja kasvamme läpi elämän. Omaan ohjelmointiin on mahdollista tietoisesti vaikuttaa. Siksi tärkein työ ihmis- ja viestintätaitojen parantamiseksi tehdään korvien välissä.
Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä
Onko mun pakko kantaa vastuuta koronasta?
Korona ei ole kenenkään meidän syy. Kukaan meistä ei sitä luonut ja kukaan meistä ei sitä tahallaan myöskään levittänyt. Silti jokaisella meistä on mahdollisuus ratkoa sen mukanaan tuomat ongelmat. Ihan itse.
Miten huijarisyndroomaa hoidetaan?
”Tavoite huijareiden hoidossa on vähentää potilaan riippuvuutta toisten positiivisista arvioista oman itsetunnon pohjana ja rakentaa vahvemmin sisäistetty omanarvontunto.”
Mikä on huijarisyndrooma eli huijari-ilmiö?
Lyhyesti sanottuna huijarisyndroomasta kärsivä ihminen ei pysty näkemään itseään osaavana ja pystyvänä henkilönä – siitä huolimatta, että ihminen pärjää ja menestyy elämässään aivan hyvin.
Huijarisyndroomassa käsitys kompetenssista vääristyy
Huijari-ilmiön kouriin joutunut ihminen on luonut itselleen täysin kestämättömän ja saavuttamattoman ideaalin, jonka tavoittelu on paitsi mahdotonta myös ruokkii huijarituntemuksia entisestään.
Vuoden tärkein kysymys on mitä minä haluan
Kuvittelemme, että voimme haluta kaiken, ettei meidän tarvitse maksaa haluistamme mitään ja että jos emme pidä jostakin, emme halua sitä. Nämä ovat kaikki harhaluuloja.
Kysely: Kuinka paha on huijarisyndroomasi?
Kuinka pahasta huijarisyndroomasta kärsit? Tee testi ja vastaa Koodarikuiskaajan kyselyyn. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kiitokseksi tymäkkä kirjakasa.
Rääkkää aivojasi kysymällä mitä jos ei
Mitä jos ei -kysymys on harvoin käytössä, koska se on kysymyksenä semi älytön. Se toimii näin: mitä jos tämä tuttu asia EI olisikaan se, mitä siitä juuri nyt ajattelemme.
Tunnista ja tunnusta ydinarvosi
Arvot määrittävät ja ohjaavat kaikkea tekemistämme, silti käytämme harvoin aikaa tutkiaksemme, mitä pidämme arvokkaana. Nyt on juuri sopiva hetki.
Tunnistatko häpeän, syyllisyyden, nöyryytyksen ja nolouden eron?
Häpeä saa ihmisen kiertymään sisäänpäin, syyllisyys kasvamaan, nolous naurattaa ja nöyryytys pistää vihaksi. Jokainen on tarpeellinen tunne, joskin häpeään voi jäädä jumiin ja siitä ei seuraa oikein mitään hyvää.
Nämäkin ovat aikasi arvoiset
The power of vulnerability
Brené Brown
Yksi monista haitallisista ajatuksia, joita päässämme pesii, on uskomus siitä, että haavoittuvuus on heikkoutta. Tosi asiassa haavoittuvuutensa hyväksyvä ja näyttävä ihminen on rohkea, luotettava ja puoleensavetävä. Jos pyrkii elämään koko elämänsä haavoittuvuutensa piilottaen, lakkaa oikeastaan elämästä.
Thinking, Fast and Slow
Daniel Kahneman
Vaikka pidämme itseämme järkevinä, ajattelevina olentoina, olemme lopulta varsin täynnä erilaisia ajatusharjoja ja vinoumia. On syytä tulla tietoiseksi ihmisen heikkouksista, jotta pystyy olemaan lempeämpi ja ymmärtäväisempi sekä itseään että muita kohtaan. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Kahneman pitää ihmisen nöyränä.