Blogi

Sinä ≠ ajatuksesi

Kaikki ajatuksesi eivät ole totta. Sinä et ole yhtä kuin ajatuksesi. Siinä se kaikessa lyhykäisyydessään. Mutta miksi nämä näkökulmat kannattaisi sisäistää?

Kuulemme välillä ihan mitä sattuu

Olemme tottuneet luottamaan havaintoihimme ja muistiimme. Tosiasiassa havaintomme ovat subjektiivisia, ja muistissamme on reikiä. Kun hetken päästä muistelemme mennyttä tapahtumaa, on siitä jäänyt mieleen vain murusia, joista muodostamme päässämme itsellemme mieluisan tai järkeenkäypän tarinan.

Jokainen meistä on joskus jankuttaja

Mitä enemmän kannamme huolta tai turhautumista, sitä todennäköisemmin itse kustakin kuoriutuu jankuttaja. Toistamme itseämme kuulluksi tulemisen toivossa. Jos jankuttaminen ei kuitenkaan tunnu auttavan, mitä kannattaisi tehdä?

Kun tunne ottaa vallan, ajattelu ja viestintä kompastelevat

Kun meissä ottaa vallan joku äänekkäämpi tunne, keskittymisemme kiinnittyy siihen. Omat tunteemme ja tarpeemme vaativat huomiomme. Emme enää pysty asettumaan toisen ihmisen asemaan. Näissä hetkissä viestintä alkaa yleensä kompastella.

Erota toisistaan tulkinta ja havainto

Tulkintojen ja havaintojen erotteleminen toisistaan kuulostaa varsin helpolta tehtävältä, mutta on käytännössä vaikeampaa. Pidämme nimittäin itseämme luotettavana, objektiivisena ja neutraalina kertojana, jonka havainnot ovat totta. Oma tulkintakehikkomme vaikuttaa kuitenkin aina havaintoihimme.

Sinä et kuuntele – eikun minä en tottele

Luulisi olevan itsestään selvää, kuunteleeko toinen tai kuuntelenko itse vai en. Silti olen toistuvasti törmännyt kuuntelemiseen liittyviin erimielisyyksiin sekä omassa elämässäni, työelämässä että kirjallisuudessa.

Kuinka perfektionismista pääsee eroon

Perfektionismi saattaa uuvuttaa, jähmettää, estää oppimista ja kehittymistä, vaikeuttaa tarkoituksenmukaista etenemistä ja ylipäätään aiheuttaa vitkuttelua, ahdistusta ja stressiä. Mutta miten siitä pääsee eroon?

Tiivistäminen on hyvän kuuntelijan supertaito

Yksinkertaisesti sanottuna tiivistäminen on toisen kertomuksen palauttamista hänelle takaisin lyhyesti ja omin sanoin. Pureudutaan silti hieman syvemmälle: miksi, miten ja mihin tarkoitukseen tiivistämistä käytetään.

Havainto + vaikutus -palautteenantomalli

Omassa arjessani kaikkein käyttökelpoisimmaksi palautteenantomalliksi on paljastunut yksinkertainen havainto + vaikutus -malli. Se on riittävän yksinkertainen ollakseen ymmärrettävä ja silti riittävän vaativa, että palautetta ei tule annettua ihan miten sattuu.