Moni mieltää perfektionismin salaa hyväksi asiaksi. Tässä mielikuvassa on kuitenkin virhe. Perfektionistia ei nimittäin aja eteenpäin terve halu olla hyvä ammattilainen ja tehdä huippulaadukasta työtä. Sen sijaan perfektionismin ytimessä on jatkuvasti jäytävä pelko riittämättömyydestä.
Blogi
Pelastetaan palaverit!
Kutsutaanko palaveriin hyvin paljon ihmisiä, varmuuden vuoksi? Agendaa ei ole, aihe on epämääräinen ja tarkoitusta ei tiedä kukaan? Eikö kukaan ei kuuntele, vaan tekee palaverin aikana muita töitä? Pelastetaan palaverit!
“Mitä tehdä tilanteessa, jossa…”
Puhujat ja kouluttajat saavat yleisöltä usein erittäin hyviä, joskin todella yleisluontoisia kysymyksiä. Minulla kesti hyvin kauan oivaltaa, miksi vastaaminen tuntui usein niin haparoivalta ja miksi kysyjän ilme ei aina näyttänyt erityisen tyytyväiseltä.
Ihminen jankuttaa, kun ei ole tullut kuulluksi
Toisinaan asia ei vain tunnu menevän perille. Turhauttaa. Toinen jankuttaa omaa näkökulmaansa sitkeästi kuin viikon vanhaa purkkaa. Miten moneen kertaan ja monin eri sanoin asia pitäisi ilmaista, että se lopulta menisi läpi?
Se yks on vaan aina niin hankala
Negatiiviselta tuntuva ihminen on helppo leimata ilonpilaajaksi ja kiusankappaleeksi sen kummemmin miettimättä, mitä käytöksen takana on. Mutta mikä saa jonkun olemaan se ihminen, joka näkee asioissa riskejä ja uhkia ja joka kysyy aina ne tympeät ja vaikeat kysymykset?
On vaarallista tavoitella virheettömyyttä
Jos joku ei tee koskaan virheitä, se voi toki teoriassa tarkoittaa, että kyseessä on ylijumalaa muistuttava ylivertainen olento. Sitäkin todennäköisempää on kuitenkin se, että kyseessä on ihminen, joka pelaa varman päälle ja hioo työtään loputtomasti.
Kuka nyt totuudesta voi suuttua?
Totuus sattuu ja hävettää, mikä aiheuttaa tuohtumista, puolustelua ja jopa hyökkäämistä. Siksi ennen kritiikin esittämistä kannattaakin tutkia, kestääkö suhde jo kritiikin, onko taustatyöt tehty tarkasti ja onko sanat aseteltu riittävän hienotunteisesti.
Parempaa palautetta saa pyytämällä
Pyydä tarkkaa ja täsmällistä palautetta asiasta, jonka olet itse valinnut kehityskohteeksesi. Silloin toisen on helpompi antaa hyödyllistä ja konkreettista palautetta, ja sinun on helpompi ottaa se vastaan ja käyttää sitä itsesi kehittämiseen.
Epävarmuus ei ole parikoodauksen este
Jos ajatus tuntuu epämukavalta, tulkitsemme sen silmänräpäyksessä huonoksi ideaksi. Sitten keksimme loogisia ja rationaalisia selityksiä sille, miksi huonolta tuntuva idea on huono idea. Niin ei kuitenkaan kannattaisi toimia.
Onko suurin ongelma se, että ihmiset eivät lue?
Eräs tekninen ammattilainen kerran parahti tuskastuneena: “Elisa, tämän organisaation suurin viestintäongelma on se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti lue.” Jos kuitenkin tiedämme faktaksi, että ihmiset eivät lue, onko se silloin ongelma – vai todellisuus, johon meidän tulee sopeutua?