Yksinkertaisesti sanottuna tiivistäminen on toisen kertomuksen palauttamista hänelle takaisin lyhyesti ja omin sanoin. Pureudutaan silti hieman syvemmälle: miksi, miten ja mihin tarkoitukseen tiivistämistä käytetään.
Blogi
Havainto + vaikutus -palautteenantomalli
Omassa arjessani kaikkein käyttökelpoisimmaksi palautteenantomalliksi on paljastunut yksinkertainen havainto + vaikutus -malli. Se on riittävän yksinkertainen ollakseen ymmärrettävä ja silti riittävän vaativa, että palautetta ei tule annettua ihan miten sattuu.
Meitä ei suututa ihmisten käytös
”Meitäkö ei muka suututa ihmisten käytös? Tietenkin suututtaa. Harva se päivä suututtaa!” Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihmisen käytös suututtaa meitä ja näin ollen se on huonoa käytöstä. Tosiasiassa reaktiomme ei kuitenkaan ole universaali eikä välttämätön.
Perfektionismista on enemmän haittaa kuin hyötyä
Moni mieltää perfektionismin salaa hyväksi asiaksi. Tässä mielikuvassa on kuitenkin virhe. Perfektionistia ei nimittäin aja eteenpäin terve halu olla hyvä ammattilainen ja tehdä huippulaadukasta työtä. Sen sijaan perfektionismin ytimessä on jatkuvasti jäytävä pelko riittämättömyydestä.
Pelastetaan palaverit!
Kutsutaanko palaveriin hyvin paljon ihmisiä, varmuuden vuoksi? Agendaa ei ole, aihe on epämääräinen ja tarkoitusta ei tiedä kukaan? Eikö kukaan ei kuuntele, vaan tekee palaverin aikana muita töitä? Pelastetaan palaverit!
“Mitä tehdä tilanteessa, jossa…”
Puhujat ja kouluttajat saavat yleisöltä usein erittäin hyviä, joskin todella yleisluontoisia kysymyksiä. Minulla kesti hyvin kauan oivaltaa, miksi vastaaminen tuntui usein niin haparoivalta ja miksi kysyjän ilme ei aina näyttänyt erityisen tyytyväiseltä.
Ihminen jankuttaa, kun ei ole tullut kuulluksi
Toisinaan asia ei vain tunnu menevän perille. Turhauttaa. Toinen jankuttaa omaa näkökulmaansa sitkeästi kuin viikon vanhaa purkkaa. Miten moneen kertaan ja monin eri sanoin asia pitäisi ilmaista, että se lopulta menisi läpi?
Se yks on vaan aina niin hankala
Negatiiviselta tuntuva ihminen on helppo leimata ilonpilaajaksi ja kiusankappaleeksi sen kummemmin miettimättä, mitä käytöksen takana on. Mutta mikä saa jonkun olemaan se ihminen, joka näkee asioissa riskejä ja uhkia ja joka kysyy aina ne tympeät ja vaikeat kysymykset?
On vaarallista tavoitella virheettömyyttä
Jos joku ei tee koskaan virheitä, se voi toki teoriassa tarkoittaa, että kyseessä on ylijumalaa muistuttava ylivertainen olento. Sitäkin todennäköisempää on kuitenkin se, että kyseessä on ihminen, joka pelaa varman päälle ja hioo työtään loputtomasti.
Kuka nyt totuudesta voi suuttua?
Totuus sattuu ja hävettää, mikä aiheuttaa tuohtumista, puolustelua ja jopa hyökkäämistä. Siksi ennen kritiikin esittämistä kannattaakin tutkia, kestääkö suhde jo kritiikin, onko taustatyöt tehty tarkasti ja onko sanat aseteltu riittävän hienotunteisesti.