Päivitä sun softia

Ensin tullaan tietoiseksi, sitten aletaan kehittää

Päivitämme tietokoneet uusiin muutaman vuoden välein, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot harva se päivä. Silti unohdamme välillä tarkistaa, millä tolalla on se ohjelmointi, joka meitä päivästä toiseen ohjaa.

Kommunikaatiomme laatu ei ole ihan täysin omissa käsissämme. Kuinka kuuntelemme, kohtaamme ja ymmärrämme muita, ei ole tyystin tietoisen mielen valinta. Ja vaikka kuinka niin haluaisimme välillä uskoa, emme ole aivan suvereenisti oman käytöksemme ohjaksissa.

Lapsuudesta nykyhetkeen kerätty erilaisten sääntöjen, uskomusten ja toimintatapojen kokoelma päättää yllättävän pitkälle, kuinka toimimme kussakin tilanteessa. Hyvä uutinen on se, että muutumme ja kasvamme läpi elämän. Omaan ohjelmointiin on mahdollista tietoisesti vaikuttaa. Siksi tärkein työ ihmis- ja viestintätaitojen parantamiseksi tehdään korvien välissä.

Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä

Epävarmuus ei ole parikoodauksen este

Jos ajatus tuntuu epämukavalta, tulkitsemme sen silmänräpäyksessä huonoksi ideaksi. Sitten keksimme loogisia ja rationaalisia selityksiä sille, miksi huonolta tuntuva idea on huono idea. Niin ei kuitenkaan kannattaisi toimia.

Vieraskynä: No-code ja low-code muuttavat myös kehittäjän arkea

No-code ja low-code laajenevat myös liiketoimintalähtöiseen ohjelmistokehitykseen. Devaajat, jotka osaavat kuunnella asiakkaan ja yrityksen tarpeita, soveltaa ja ennen kaikkea kommunikoida muiden kanssa, pärjäävät silti jatkossakin.

Harjoittele kuuntelemista viisi minuuttia päivässä

Kuunteleminen vaatii harjoittelua ja kuluttaa energiaa. Siksi kuuntelemista kannattaa treenata viisi minuuttia päivässä. Treenaamista auttaa, kun valitsee ennakkoon, mitä kuuntelun osa-aluetta aikoo harjoitella, kenen kanssa ja milloin.

Vieraskynä: Itsensä johtamista perkeleellä

”Itsemyötätunto on tiivistettynä sitä, että kohtelee itseään niin kuin kohtelee parasta kaveriaan silloin, kun tällä on todella vaikeaa. Kuulostaa helpolta, mutta on yllättävän vaikeaa, jos on tottunut olemaan itseään kohtaan todella armoton ja ankara”, kirjoittaa Mikael Siirtola.

Huijarisyndrooma vaivaa myös menestyjiä

Atlassianin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Mike Cannon-Brookes avaa rehellisessä puheenvuorossaan, kuinka huijariajatukset ovat kulkeneet hänen mukanaan aina.

Haastattelu: Kirjoittava asiantuntija pärjää paremmin

”Hyvä teksti on monenlaisten asioiden risteymäkohta. Siinä on usein sekä tunnetta että tietoa, ja sen kirjoittaminen vaatii sekä inspiraatiota että rutiinia. Kyse on tasapainon hakemisesta”, kertoo Mirjami Haimelin.

Tiedosta ei seuraa toimintaa, joten mikä avuksi?

Avain on siinä, että meidän täytyy kokea tekemämme asian riittävän tärkeäksi. Siis ei tietää tärkeäksi, vaan tuntea, että se on tärkeää. Tässä hyvä johtaja, valmentaja tai terapeutti voi auttaa.

Onko mun pakko kantaa vastuuta koronasta?

Korona ei ole kenenkään meidän syy. Kukaan meistä ei sitä luonut ja kukaan meistä ei sitä tahallaan myöskään levittänyt. Silti jokaisella meistä on mahdollisuus ratkoa sen mukanaan tuomat ongelmat. Ihan itse.

Miten huijarisyndroomaa hoidetaan?

”Tavoite huijareiden hoidossa on vähentää potilaan riippuvuutta toisten positiivisista arvioista oman itsetunnon pohjana ja rakentaa vahvemmin sisäistetty omanarvontunto.”