Jos joku ei tee koskaan virheitä, se voi toki teoriassa tarkoittaa, että kyseessä on ylijumalaa muistuttava ylivertainen olento. Sitäkin todennäköisempää on kuitenkin se, että kyseessä on ihminen, joka pelaa varman päälle ja hioo työtään loputtomasti.
Päivitä sun softia
Ensin tullaan tietoiseksi, sitten aletaan kehittää
Päivitämme tietokoneet uusiin muutaman vuoden välein, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot harva se päivä. Silti unohdamme välillä tarkistaa, millä tolalla on se ohjelmointi, joka meitä päivästä toiseen ohjaa.
Kommunikaatiomme laatu ei ole ihan täysin omissa käsissämme. Kuinka kuuntelemme, kohtaamme ja ymmärrämme muita, ei ole tyystin tietoisen mielen valinta. Ja vaikka kuinka niin haluaisimme välillä uskoa, emme ole aivan suvereenisti oman käytöksemme ohjaksissa.
Lapsuudesta nykyhetkeen kerätty erilaisten sääntöjen, uskomusten ja toimintatapojen kokoelma päättää yllättävän pitkälle, kuinka toimimme kussakin tilanteessa. Hyvä uutinen on se, että muutumme ja kasvamme läpi elämän. Omaan ohjelmointiin on mahdollista tietoisesti vaikuttaa. Siksi tärkein työ ihmis- ja viestintätaitojen parantamiseksi tehdään korvien välissä.
Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä
Epävarmuus ei ole parikoodauksen este
Jos ajatus tuntuu epämukavalta, tulkitsemme sen silmänräpäyksessä huonoksi ideaksi. Sitten keksimme loogisia ja rationaalisia selityksiä sille, miksi huonolta tuntuva idea on huono idea. Niin ei kuitenkaan kannattaisi toimia.
Vieraskynä: No-code ja low-code muuttavat myös kehittäjän arkea
No-code ja low-code laajenevat myös liiketoimintalähtöiseen ohjelmistokehitykseen. Devaajat, jotka osaavat kuunnella asiakkaan ja yrityksen tarpeita, soveltaa ja ennen kaikkea kommunikoida muiden kanssa, pärjäävät silti jatkossakin.
Harjoittele kuuntelemista viisi minuuttia päivässä
Kuunteleminen vaatii harjoittelua ja kuluttaa energiaa. Siksi kuuntelemista kannattaa treenata viisi minuuttia päivässä. Treenaamista auttaa, kun valitsee ennakkoon, mitä kuuntelun osa-aluetta aikoo harjoitella, kenen kanssa ja milloin.
Vieraskynä: Itsensä johtamista perkeleellä
”Itsemyötätunto on tiivistettynä sitä, että kohtelee itseään niin kuin kohtelee parasta kaveriaan silloin, kun tällä on todella vaikeaa. Kuulostaa helpolta, mutta on yllättävän vaikeaa, jos on tottunut olemaan itseään kohtaan todella armoton ja ankara”, kirjoittaa Mikael Siirtola.
Huijarisyndrooma vaivaa myös menestyjiä
Atlassianin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Mike Cannon-Brookes avaa rehellisessä puheenvuorossaan, kuinka huijariajatukset ovat kulkeneet hänen mukanaan aina.
Epäonnistumme viestinnässä, koska meitä pelottaa, että epäonnistumme viestinnässä
Koska pelkäämme viestinnän epäonnistumista, panikoimme omaa vastaustamme, emme myönnä, että emme ymmärrä, yritämme olla liian nopeita ja oikeassa. Nämä kaikki vievät fokuksen pois tilanteesta meihin itsemme. Vastaus ei kuitenkaan ole meissä.
Haastattelu: Kirjoittava asiantuntija pärjää paremmin
”Hyvä teksti on monenlaisten asioiden risteymäkohta. Siinä on usein sekä tunnetta että tietoa, ja sen kirjoittaminen vaatii sekä inspiraatiota että rutiinia. Kyse on tasapainon hakemisesta”, kertoo Mirjami Haimelin.
Tiedosta ei seuraa toimintaa, joten mikä avuksi?
Avain on siinä, että meidän täytyy kokea tekemämme asian riittävän tärkeäksi. Siis ei tietää tärkeäksi, vaan tuntea, että se on tärkeää. Tässä hyvä johtaja, valmentaja tai terapeutti voi auttaa.
Onko mun pakko kantaa vastuuta koronasta?
Korona ei ole kenenkään meidän syy. Kukaan meistä ei sitä luonut ja kukaan meistä ei sitä tahallaan myöskään levittänyt. Silti jokaisella meistä on mahdollisuus ratkoa sen mukanaan tuomat ongelmat. Ihan itse.
Nämäkin ovat aikasi arvoiset
The power of vulnerability
Brené Brown
Yksi monista haitallisista ajatuksia, joita päässämme pesii, on uskomus siitä, että haavoittuvuus on heikkoutta. Tosi asiassa haavoittuvuutensa hyväksyvä ja näyttävä ihminen on rohkea, luotettava ja puoleensavetävä. Jos pyrkii elämään koko elämänsä haavoittuvuutensa piilottaen, lakkaa oikeastaan elämästä.
Thinking, Fast and Slow
Daniel Kahneman
Vaikka pidämme itseämme järkevinä, ajattelevina olentoina, olemme lopulta varsin täynnä erilaisia ajatusharjoja ja vinoumia. On syytä tulla tietoiseksi ihmisen heikkouksista, jotta pystyy olemaan lempeämpi ja ymmärtäväisempi sekä itseään että muita kohtaan. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Kahneman pitää ihmisen nöyränä.