Avainsana: Kuuntelu

Sinä et kuuntele – eikun minä en tottele

Luulisi olevan itsestään selvää, kuunteleeko toinen tai kuuntelenko itse vai en. Silti olen toistuvasti törmännyt kuuntelemiseen liittyviin erimielisyyksiin sekä omassa elämässäni, työelämässä että kirjallisuudessa.

Tiivistäminen on hyvän kuuntelijan supertaito

Yksinkertaisesti sanottuna tiivistäminen on toisen kertomuksen palauttamista hänelle takaisin lyhyesti ja omin sanoin. Pureudutaan silti hieman syvemmälle: miksi, miten ja mihin tarkoitukseen tiivistämistä käytetään.

Ihminen jankuttaa, kun ei ole tullut kuulluksi

Toisinaan asia ei vain tunnu menevän perille. Turhauttaa. Toinen jankuttaa omaa näkökulmaansa sitkeästi kuin viikon vanhaa purkkaa. Miten moneen kertaan ja monin eri sanoin asia pitäisi ilmaista, että se lopulta menisi läpi?

Harjoittele kuuntelemista viisi minuuttia päivässä

Kuunteleminen vaatii harjoittelua ja kuluttaa energiaa. Siksi kuuntelemista kannattaa treenata viisi minuuttia päivässä. Treenaamista auttaa, kun valitsee ennakkoon, mitä kuuntelun osa-aluetta aikoo harjoitella, kenen kanssa ja milloin.

Kaikuluotaa itsellesi lisää tietoa

Kaikuluotaus antaa kuulijan ymmärtää, että en nyt ihan ymmärtänyt tätä. Silti kaiku ei väitä, että toinen olisi selittänyt asian jotenkin huonosti. Se pyytää tarkennusta, mutta samalla jättää avoimeksi sen, mitä lisätietoa tai paljonko vastaajalta odotetaan.

Entä jos valitus onkin avunpyyntö?

Jos toinen ihan selkeästi tarvitsee neuvoja, mutta ei vain syystä tai toisesta niitä suoraan pyydä, on mahdollista tehdä yksi maaginen temppu: kysyä lupa antaa neuvoja.

Onko sun aina pakko yrittää ratkoa mun ongelmat?

Yritämme usein osoittaa välittämistä neuvomalla. Tosiasiassa vaikean tilanteen tullen tarvitsemme harvoin neuvoja ja hyvin usein ihmistä, joka istuisi kanssamme pimeässä tuomitsematta, säälimättä ja neuvomatta.