Avainsana: Itsetuntemus

Kun tunne ottaa vallan, ajattelu ja viestintä kompastelevat

Kun meissä ottaa vallan joku äänekkäämpi tunne, keskittymisemme kiinnittyy siihen. Omat tunteemme ja tarpeemme vaativat huomiomme. Emme enää pysty asettumaan toisen ihmisen asemaan. Näissä hetkissä viestintä alkaa yleensä kompastella.

Kuinka perfektionismista pääsee eroon

Perfektionismi saattaa uuvuttaa, jähmettää, estää oppimista ja kehittymistä, vaikeuttaa tarkoituksenmukaista etenemistä ja ylipäätään aiheuttaa vitkuttelua, ahdistusta ja stressiä. Mutta miten siitä pääsee eroon?

Meitä ei suututa ihmisten käytös

”Meitäkö ei muka suututa ihmisten käytös? Tietenkin suututtaa. Harva se päivä suututtaa!” Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihmisen käytös suututtaa meitä ja näin ollen se on huonoa käytöstä. Tosiasiassa reaktiomme ei kuitenkaan ole universaali eikä välttämätön.

Perfektionismista on enemmän haittaa kuin hyötyä

Moni mieltää perfektionismin salaa hyväksi asiaksi. Tässä mielikuvassa on kuitenkin virhe. Perfektionistia ei nimittäin aja eteenpäin terve halu olla hyvä ammattilainen ja tehdä huippulaadukasta työtä. Sen sijaan perfektionismin ytimessä on jatkuvasti jäytävä pelko riittämättömyydestä.

Se yks on vaan aina niin hankala

Negatiiviselta tuntuva ihminen on helppo leimata ilonpilaajaksi ja kiusankappaleeksi sen kummemmin miettimättä, mitä käytöksen takana on. Mutta mikä saa jonkun olemaan se ihminen, joka näkee asioissa riskejä ja uhkia ja joka kysyy aina ne tympeät ja vaikeat kysymykset?

On vaarallista tavoitella virheettömyyttä

Jos joku ei tee koskaan virheitä, se voi toki teoriassa tarkoittaa, että kyseessä on ylijumalaa muistuttava ylivertainen olento. Sitäkin todennäköisempää on kuitenkin se, että kyseessä on ihminen, joka pelaa varman päälle ja hioo työtään loputtomasti.

Kuka nyt totuudesta voi suuttua?

Totuus sattuu ja hävettää, mikä aiheuttaa tuohtumista, puolustelua ja jopa hyökkäämistä. Siksi ennen kritiikin esittämistä kannattaakin tutkia, kestääkö suhde jo kritiikin, onko taustatyöt tehty tarkasti ja onko sanat aseteltu riittävän hienotunteisesti.

Epävarmuus ei ole parikoodauksen este

Jos ajatus tuntuu epämukavalta, tulkitsemme sen silmänräpäyksessä huonoksi ideaksi. Sitten keksimme loogisia ja rationaalisia selityksiä sille, miksi huonolta tuntuva idea on huono idea. Niin ei kuitenkaan kannattaisi toimia.

Onko suurin ongelma se, että ihmiset eivät lue?

Eräs tekninen ammattilainen kerran parahti tuskastuneena: “Elisa, tämän organisaation suurin viestintäongelma on se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti lue.” Jos kuitenkin tiedämme faktaksi, että ihmiset eivät lue, onko se silloin ongelma – vai todellisuus, johon meidän tulee sopeutua?

Hanlonin partaveitsi opettaa tulkitsemaan asiat paremmin

Ihmisellä on taipumus olettaa, että ikävä tapahtuma oli tarkoituksella pahantahtoinen. Hanlonin partaveitsi sen sijaan neuvoo: “Älä koskaan oleta pahuudeksi sitä, minkä voi selittää myös huolimattomuudella.”