Vuoden tärkein kysymys on mitä minä haluan

Mitä sinä haluat juuri nyt? Mitä sinä haluat tältä päivältä? Mitä sinä haluat tältä vuodelta? Mitä sinä haluat elämältäsi? Mitä sinä haluat?

Sain eräässä koulutuksessa kriittisen reaktion, kun painotin sitä, miten merkittävä rooli omien halujensa tunnustamisella on motivaatioon, luovuuteen, tuottavuuteen ja tyytyväisyyteen. Se meni kutakuinkin näin:

”Tää on just niin tätä egoistista, minämaanista nykyajan paskaa. Että mitä minä haluan ja mitä minä haluan ja minä teen vain sitä, mitä MINÄ haluan. Kyllä meidän on vaan välillä tehtävä myös asioita, joita me ei haluta ja sillä hyvä. Ei tästä mitään tule, jos kaikki vaan tekevät, mitä haluavat.”

Lausunnollaan hän tuli nostaneeksi esiin kaksi meissä piilevää haluamisen harhaluuloa, jotka aiheuttavat meille todella, todella paljon kärsimystä. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta:

  1. Minun ei tarvitse maksaa haluistani.
  2. Jos se on ikävää, en halua sitä.

Kummassakin on sama perusolettamus: haluan vain kivoja asioita.

Harhaluulo 1: minun ei tarvitse maksaa haluistani

Yksi suurimpia kärsimyksemme lähteitä on se, että unohdamme, mitä olemme halunneet. Haluamme enemmän kuin mitään muuta päästä kouluun opiskelemaan tiettyä tutkintoa. Kun saamme hyväksyntäkirjeen, pakahdumme onnesta ja riemuitsemme päivän, pari, ehkä viikonkin.

Sitten koulu alkaa ja yhdessä hujauksessa unohdamme, että olemme kiivaasti halunneet päästä juuri tähän tilanteeseen. Kurssit ovat työläitä, tentteihin pitäisi lukea ja professoreita sietää. Mihin unohtui se, että halusimme tätä? Miksi valitamme, venkoilemme ja ämpyilemme? Miksi emme tee työtämme laulellen?

On ihmisluonnon mystinen ominaisuus, että me kerta kaikkiaan unohdamme halunneemme asioita. Tai vaihtoehtoisesti emme ole valmiita maksamaan haluistamme niiden vaatimaa hintaa. Haluamme rantakuntoon, mutta valitamme jatkuvasti liikunnasta ja ruokavaliosta. Haluamme perheen, mutta valitamme puolisomme ja lastemme tekemisistä. Haluamme työpaikkaan, mutta valitamme projekteista ja asiakkaista.

Ihan kaikki elämässä maksaa, emme saa mitään ilmaiseksi. Kaikki saavuttaminen tulee ponnistelujen, epämukavuuden tai jopa tuskan kautta ja jos jotain todella haluaa, silloin siitä on myös valmis maksamaan. Mistä päästäänkin toiseen harhaluuloon.

Harhaluulo 2: jos se on ikävää, en halua sitä

Toinen harhaluulo on läheisesti sukua ensimmäiselle, mutta se on filosofisempi ja väittää, että ”en pidä jostakin” = ”en halua sitä”. Voihan sitä tietysti ajatella, että ”kyllä juu, haluan olla rantakunnossa, kouluttautunut, työelämässä ja parisuhteessa, mutta en millään halua urheilla, syödä hyvin, opiskella, tehdä työtä enkä sietää konflikteja”.

Mutta kun tiedämme, että näitä asioita ei voi irrottaa toisistaan.

Siksi on hyödytöntä ja oikeastaan todella haitallista ottaa sellainen asenne, että me emme halua asioita, jotka ovat vaikeita ja epämukavia, työläitä ja haastavia. Kun ne kerran kuuluvat pakettiin, ja haluat paketin toisen puolen, sinun kannattaa haluta myös se toinen puoli. Siis ilmoittaa itsellesi, että kyllä, minä haluan [lisää tähän se asia, jota vielä äsken et halunnut tehdä, mutta joka kuuluu haluamasi asian pakettiin].

Miksi? Siksi, että ihminen on motivoituneempi, tyytyväisempi ja luovempi halutessaan. Jos meidän on pakko sietää ikäviä asioita, ”pakko tehdä myös asioita, joita me emme halua”, tungemme itsemme häkkiin, jonka kalterit olemme tehneet ihan itse. Muistuttamalla itsellemme, että todella haluamme tätä, meidän ei ole enää pakko ja asiat tuntuvat vähemmän vastenmielisiltä.

Kuulostaa hokkus pokkukselta

Tiedän, että edellinen kappale kuulostaa liian helpolta, suorastaan potaskalta, ellen olisi itse omin käsin asiaa kokenut. Ai ettäkö ihminen voi vaan napsauttaa itsensä toiseen asentoon ja väittää haluavansa lähteä lenkille, vaikkei yhtään huvita? Kyllä vain.

Tässä on kuitenkin asiaan liittyvä pieni präntti: sinun pitää todella haluta se, mitä todella haluat.

Jos uskottelet haluavasi jotain, mitä todellisuudessa et kuitenkaan halua, et saa millään itseäsi motivoitumaan hankalien hetkien tullen. Halun täytyy olla vahva. Tämä on erittäin tärkeää myös siksi, että emme voi haluta kaikkea.

Se on haluamisen kolmas harhaluulo

Luulemme, että voimme haluta ja saada kaiken. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Voimme kyllä saada melkeinpä mitä tahansa, mutta emme kaikkea. Meillä ei riitä siihen resurssit.

Kuuntelin joululoman ajomatkoilla kirjan Tuntematon Kimi Räikkönen. Kimi, joka kieltämättä on halunnut ja saanut aika paljon, ei ole saanut kaikkea. Hän ei ole saanut aikaa, aikaa viettää vapaa-aikaa, aikaa viettää perheensä kanssa. Hän on maksanut siitä, että voi ajaa formula-autoa ja se hinta on ollut pois ajasta ystävien ja perheen luona.

Siksi vuoden tärkein kysymys on, mitä sinä ihan todella haluat.

Kun löydät tähän kysymykseen vastauksen, käytä vielä hetki miettiäksesi, että mitä se maksaa. Kun omistat haluamasi asian sata prosenttisesti, olet valmis haluamaan myös asiaan liittyvät haasteet ja hankaluudet. Sen jälkeen yksikään tämän vuoden maanantai, edes marraskuun maanantai, ei tunnu puristavalta häkiltä.

TL;DR: Vuoden tärkein kysymys on mitä sinä haluat

  • Haluamiseen liittyy kolme ehtoa:
    • Emme voi haluta kaikkea, koska aikamme ei riitä kaikkeen.
    • Kun haluamme jotakin, meidän täytyy olla valmiita maksamaan siitä.
    • Hinta on epämukavuus ja meidän tulee haluta myös se.
  • Meidän täytyy tietää tarkasti, mitä haluamme, koska
    • emme voi haluta kaikkea, koska aikamme ei riitä,
    • kun haluamme jotakin, se maksaa,
    • hinta on epämukavuus ja emme ole valmiita maksamaan sitä, ellemme todella halua sitä, mitä haluamme.
  • Kun haluamme myös asioiden epämukavat puolet, meidän ei ole enää pakko kärsiä mistään.
    • Tämä kuulostaa ajastustempulta ja onkin, mutta se toimii.

Vai mitä mieltä oot?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *