Ärsyttävyys kuuluu elämään, ja sitä on syytä suorastaan odottaa. Ärsytyksen ilmestyminen ei ole merkki siitä, että kaikki on mennyt pilalle, vaan merkki siitä, että kaikki on niin kuin kuuluukin olla.
Päivitä sun softia
Ensin tullaan tietoiseksi, sitten aletaan kehittää
Päivitämme tietokoneet uusiin muutaman vuoden välein, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot harva se päivä. Silti unohdamme välillä tarkistaa, millä tolalla on se ohjelmointi, joka meitä päivästä toiseen ohjaa.
Kommunikaatiomme laatu ei ole ihan täysin omissa käsissämme. Kuinka kuuntelemme, kohtaamme ja ymmärrämme muita, ei ole tyystin tietoisen mielen valinta. Ja vaikka kuinka niin haluaisimme välillä uskoa, emme ole aivan suvereenisti oman käytöksemme ohjaksissa.
Lapsuudesta nykyhetkeen kerätty erilaisten sääntöjen, uskomusten ja toimintatapojen kokoelma päättää yllättävän pitkälle, kuinka toimimme kussakin tilanteessa. Hyvä uutinen on se, että muutumme ja kasvamme läpi elämän. Omaan ohjelmointiin on mahdollista tietoisesti vaikuttaa. Siksi tärkein työ ihmis- ja viestintätaitojen parantamiseksi tehdään korvien välissä.
Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä
Sinä ≠ ajatuksesi
Kaikki ajatuksesi eivät ole totta. Sinä et ole yhtä kuin ajatuksesi. Siinä se kaikessa lyhykäisyydessään. Mutta miksi nämä näkökulmat kannattaisi sisäistää?
Kun tunne ottaa vallan, ajattelu ja viestintä kompastelevat
Kun meissä ottaa vallan joku äänekkäämpi tunne, keskittymisemme kiinnittyy siihen. Omat tunteemme ja tarpeemme vaativat huomiomme. Emme enää pysty asettumaan toisen ihmisen asemaan. Näissä hetkissä viestintä alkaa yleensä kompastella.
Kuinka perfektionismista pääsee eroon
Perfektionismi saattaa uuvuttaa, jähmettää, estää oppimista ja kehittymistä, vaikeuttaa tarkoituksenmukaista etenemistä ja ylipäätään aiheuttaa vitkuttelua, ahdistusta ja stressiä. Mutta miten siitä pääsee eroon?
Perfektionismista on enemmän haittaa kuin hyötyä
Moni mieltää perfektionismin salaa hyväksi asiaksi. Tässä mielikuvassa on kuitenkin virhe. Perfektionistia ei nimittäin aja eteenpäin terve halu olla hyvä ammattilainen ja tehdä huippulaadukasta työtä. Sen sijaan perfektionismin ytimessä on jatkuvasti jäytävä pelko riittämättömyydestä.
On vaarallista tavoitella virheettömyyttä
Jos joku ei tee koskaan virheitä, se voi toki teoriassa tarkoittaa, että kyseessä on ylijumalaa muistuttava ylivertainen olento. Sitäkin todennäköisempää on kuitenkin se, että kyseessä on ihminen, joka pelaa varman päälle ja hioo työtään loputtomasti.
Parempaa palautetta saa pyytämällä
Pyydä tarkkaa ja täsmällistä palautetta asiasta, jonka olet itse valinnut kehityskohteeksesi. Silloin toisen on helpompi antaa hyödyllistä ja konkreettista palautetta, ja sinun on helpompi ottaa se vastaan ja käyttää sitä itsesi kehittämiseen.
Epävarmuus ei ole parikoodauksen este
Jos ajatus tuntuu epämukavalta, tulkitsemme sen silmänräpäyksessä huonoksi ideaksi. Sitten keksimme loogisia ja rationaalisia selityksiä sille, miksi huonolta tuntuva idea on huono idea. Niin ei kuitenkaan kannattaisi toimia.
Hanlonin partaveitsi opettaa tulkitsemaan asiat paremmin
Ihmisellä on taipumus olettaa, että ikävä tapahtuma oli tarkoituksella pahantahtoinen. Hanlonin partaveitsi sen sijaan neuvoo: “Älä koskaan oleta pahuudeksi sitä, minkä voi selittää myös huolimattomuudella.”
Huijarisyndrooma vaivaa myös menestyjiä
Atlassianin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Mike Cannon-Brookes avaa rehellisessä puheenvuorossaan, kuinka huijariajatukset ovat kulkeneet hänen mukanaan aina.
Nämäkin ovat aikasi arvoiset
The power of vulnerability
Brené Brown
Yksi monista haitallisista ajatuksia, joita päässämme pesii, on uskomus siitä, että haavoittuvuus on heikkoutta. Tosi asiassa haavoittuvuutensa hyväksyvä ja näyttävä ihminen on rohkea, luotettava ja puoleensavetävä. Jos pyrkii elämään koko elämänsä haavoittuvuutensa piilottaen, lakkaa oikeastaan elämästä.
Thinking, Fast and Slow
Daniel Kahneman
Vaikka pidämme itseämme järkevinä, ajattelevina olentoina, olemme lopulta varsin täynnä erilaisia ajatusharjoja ja vinoumia. On syytä tulla tietoiseksi ihmisen heikkouksista, jotta pystyy olemaan lempeämpi ja ymmärtäväisempi sekä itseään että muita kohtaan. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Kahneman pitää ihmisen nöyränä.