Tulkintojen ja havaintojen erotteleminen toisistaan kuulostaa varsin helpolta tehtävältä, mutta on käytännössä vaikeampaa. Pidämme nimittäin itseämme luotettavana, objektiivisena ja neutraalina kertojana, jonka havainnot ovat totta. Oma tulkintakehikkomme vaikuttaa kuitenkin aina havaintoihimme.
Avainsana: Palaute
Havainto + vaikutus -palautteenantomalli
Omassa arjessani kaikkein käyttökelpoisimmaksi palautteenantomalliksi on paljastunut yksinkertainen havainto + vaikutus -malli. Se on riittävän yksinkertainen ollakseen ymmärrettävä ja silti riittävän vaativa, että palautetta ei tule annettua ihan miten sattuu.
Parempaa palautetta saa pyytämällä
Pyydä tarkkaa ja täsmällistä palautetta asiasta, jonka olet itse valinnut kehityskohteeksesi. Silloin toisen on helpompi antaa hyödyllistä ja konkreettista palautetta, ja sinun on helpompi ottaa se vastaan ja käyttää sitä itsesi kehittämiseen.
Video: The next most important skill to learn – WordCamp Nordic 2019
Onko palaute seuraavaksi tärkein työelämätaito ja miksi se aiheuttaa niin voimakkaita tunteita? Katso lightning talk -tallenne WordCamp Nordic tapahtumasta maaliskuulta.
Palaute painelee kolmea triggeriä
Meissä ihmisissä lurkkii kolme eri triggeriä, jotka aktivoituvat kritiikistä. Joko palaute on meistä kohtuuton tai väärä, se tulee väärältä henkilöltä tai se uhkaa identiteettiämme.
Joulu perheen kanssa tarjoaa tilaisuuden harjoitella
Perhe on mestari antamaan palautetta. Osa siitä on suoraa, osa epäsuoraa, osa aiheellista ja osa suorastaan asiatonta. Hermon kiristyessä on mahdollista tehdä tutkimusmatka omien triggereiden äärelle.
Feeling + behaviour + impact = FBI-palautemalli
FBI-mallin palaute soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa arvioidaan ihmisen käytöstä ja tekoja, jotka ovat aiheuttaneet tunteita – negatiivisia tai positiivisia.
Hampurilainen ei sovi palautteeseen
Hampurilaismalli päästää kaikki osapuolet liian vähällä. Pahimmillaan se antaa luvan paeta tilanteesta ja jättää asian sikseen.