Hampurilaismalli päästää kaikki osapuolet liian vähällä. Pahimmillaan se antaa luvan paeta tilanteesta ja jättää asian sikseen.
Blogi
”Käytä sellaista kieltä, että asiakkaatkin ymmärtävät”
”Niin että X ymmärtää” on mahdoton tehtäväksianto. Emme voi tietää, miten joku ymmärtää. Kyseessä on kammottava ohje, vaikkei se ohjeen antajan vika olekaan.
Introvertti on neuvotteluninja
Neuvottelu-jujutsu on taito, jota kuka tahansa voi opetella ja olisi hyväkin. Mutta on totta, että introverteilla on monia luontaisia ominaisuuksia, jotka ovat neuvottelutilanteissa eduksi.
”Joo ja” nytkäyttää keskustelun helpommin eteenpäin kuin ”niin mutta”
Heti tekee mieli huutaa pari muttaa. Mutta entäs jos siihen on ihan pakko vastata mutta? Mutta entä jos se toinen on yksinkertaisesti väärässä?
Papupata ja viilipytty – kuka määrää keskustelun tahdin?
Vuorovaikutus on ihastuttava sana, koska se suomenkielelle ominaiseen tapaan alleviivaa asiaa. Jääkaappi on kaappi, jossa on jäätä. Vuorovaikutus on vuoron perään vaikuttamista.
Miksi asiakas vastaa ohi kysymyksen?
Devaaja tuntee itsensä ymmärrettävästi väärinymmärretyksi ja turhautuneeksi, jos asiakas tuntuu vastaavan mitä huvittaa, eikä siihen mitä kysytään.
Vastaus löytyy tilanteesta
Ihmisessä on valloillaan kaksi vastakkaista voimaa. Tarve varmuuteen ja kontrolliin sekä tarve vaihteluun ja luovuuteen. Kummankin puolen kohtuukäyttö on avain menestyksekkäisiin neuvotteluihin.
Pidettäisiinkö alkuun pieni esittelykierros?
Onkohan kukaan koskaan miettinyt, mitä hyötyä esittelykierroksesta on oikeasti? Koska niiltä ei kuitenkaan voi täysin välttyä, tässä formula, jolla tilanne sujuu kivuttomammin.
Voiko olla kunnollista kommunikaatiota?
Omien ja muilta lainattujen kokemusten mukaan työelämän kommunikaatio-ongelmat ovat muun muassa tällaisia.
Onkohan Ahtisaarella huijarisyndrooma?
Kun tehtävänä on puhua päättäjä puolelleen, heti ensimmäisenä törmätään tuttuun vaivaan. Sisuskaluissa alkaa kalvaa kammottava epäilys: mitä, jos paljastun huijariksi.