Ihmiset ärsyttävät meitä toisinaan. Sille emme voi mitään, koska se on väistämätön seuraus siitä, ettemme ole kaikki kopioita toisistamme – ja hyvä niin. Mutta vaikka ärsyttävyyden hyväksyisi osaksi elämää, se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ärsyttää. Mitä siis tehdä ärsytykselle?
Itselleni tilanne tuli vastaan hiljattain, kun olin aloittamassa eräässä lukupiirissä uutta kirjaa uuden vetäjän kera. Odottelin lukupiiriin liittyviä kalenterikutsuja ja lukualueen määrittelyä ja kun niitä ei alkanut näkyä eikä kuulua, minua alkoi aivan suunnattomasti ärsyttää.
Vaihe 1: hyväksy ja havainnoi
Ensimmäinen askel on huomata, että nyt ärsyttää. Hyväksyä, että näin on, ja lakata vastustamasta sitä. Kannattanee istahtaa alas ja puuskahtaa hieman. Voisi olla hyvä myös todeta jollekulle, että nyt muuten ärsyttää. Vähintäänkin itselleen.
Sen jälkeen on aika hieman havainnoida, mikä tilanteessa tarkalleen ottaen ärsyttää. Mitä tässä oikeastaan tapahtui? Mitä ovat tilanteeseen liittyvät havainnot, mitkä puolestaan sille antamamme tulkinnat? Mitä muuta toisen ihmisen käytös voisi mahdollisesti tarkoittaa?
Olin antanut tilanteelle aika rajuja tulkintoja. Tulkitsin, että lukupiirin vetäjää ei kiinnosta ja että hän ei ole tehtävään sitoutunut. Ajattelin, että hän ei kunnioita lukupiiriläisten ajanhallinnan tarvetta antamalla tarvittavia tietoja ja toimittamalla kalenterikutsuja ajallaan.
Entä mikä todellisuudessa oli tilanteen puhdas havainto? Vetäjä ei ollut vielä kommunikoinut meille lukualuetta eikä lähtettänyt kalenterikutsua. Tälle oli olemassa noin miljoona erilaista selitystä. Syytä oli huomata sekin, että “ajallaan” oli ihan oma keksintöni – ei ollut mitään yhdessä sovittua näkemystä siitä, mikä on ajallaan ja mikä ei. Oma tulkintani tilanteesta oli todella ankara ja kohtuuton.
Toisinaan ärsytys lopahtaa jo tähän vaiheeseen, mutta useimmiten ei, joten siirrytään syvemmälle.
Vaihe 2: analysoi ja selkeytä
Seuraavaksi pyrimme selvittämään, miksi tämä asia, tilanne tai ihminen ärsyttää. Ärsytyksen tunne on meissä, joten vastauskin on meissä. Vastaus ei siis ole, että “tuo ihminen ärsyttää minua, koska hän on ärsyttävä”
Kaikista tyypillisin ärsytyksen aihe on se, että meillä on – tai on ollut – toisen ihmisen käytökselle jonkinlaisia odotuksia, joihin heidän käytöksensä ei ole vastannut. Jos tämä on ärsytyksen taustalla, peiliin on kurkistettava sen verran, että kysyy itseltään: kommunikoinko odotukseni ja olenko varma, että vastapuoli todella ymmärsi ja oli samaa mieltä siitä, mitä odotan?
Ärsytyksen alta voi paljastua myös muita tunteita, kun hieman rapsuttelee pintaa ja pysähtyy asian äärelle. Voimme esimerkiksi olla huolissamme jostain, ja se purkautuu ärsytyksenä. Voi olla, että tunnemme olomme loukatuksi, mutta surun sijaan pintatunne onkin ärsytys. Voi olla, että olemme ymmällämme ja meidän on vaikea ymmärtää toisen käytöstä, joten tunnemme epämääräistä ärsytystä.
Kun tutkin omaa ärsytystäni lukupiirin vetäjän toimintaan liittyen, oivalsin, että olin odottanut vetäjän lähettävän toivomani asiat jo, mutta hänellä oli todennäköisesti ihan oma aikajanansa, jonka mukaan hän halusi toimia. En ollut missään vaiheessa kommunikoinut toivettani tai edes pyytänyt näitä asioita häneltä. Lisäksi ärsytyksen taustalla oli uskomus, etten voi kysyä näiden asioiden perään, sillä ajattelin sen vaikuttavan nipottavalta mikromanageroinnilta. Siksi kuvittelin olevani tilanteen armoilla, mikä entisestään lisäsi epämääräistä ärsytystä tilanteessa.
Vaihe 3: hyväksy tai kommunikoi
Kun ärsytys on kuorittu ytimeen saakka ja on saavutettu aika hyvä käsitys siitä, mistä oikeastaan on kyse, on aika kysyä itseltä: mitä minä haluan tässä tilanteessa? Miten haluaisin asian ratkeavan? Mikä olisi hyvä tai vähintäänkin kelvollinen lopputulos? Entä miten voisin tuon päämäärän saavuttaa? (Kysymyspatteristo on tuttu vastuunottomallista.)
Aika usein meille jää käteen kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä asiat sellaisenaan ja antaa niiden olla tai kommunikoida tunteemme, kokemuksemme ja tarpeemme ärsytystä aiheuttavalle ihmiselle. Erityisen tärkeää on oppia pyytämään sitä, mitä tarvitsemme, jotta tilanne voisi seuraavalla kerralla mennä toisin.
Totesin, että on suhteellisen tyhmää vain kieriä ärsytyksessä, joten päätin viestiä lukupiiriryhmälle toiveestani ja samalla laittaa itse itselleni kalenterimerkinnän ja tehdä oman lukusuunnitelman. Näin lakkasin tuntemasta olevani tuulen armoilla oleva heittopussi, ja ärsytyksen tunne väheni heti.
Useimmiten tilanteen ratkaisu löytyy itsensä ja toisen ymmärtämisestä ja toimeen tarttumisesta.
PS. Se on muuten jännä juttu, miten kaikki ihmiset tuntuvat muuttuvan välittömästi ärsyttäviksi, jos itsellä on kiire…
TL;DR Toiset ihmiset ärsyttävät meitä väistämättä. Mitä siis kannattaa tehdä, kun ärsyttää?
- Huomaa, että ärsyttää. Älä yritä vastustaa.
- Havainnoi, mitä tilanteessa tapahtuu.
- Selvitä, mikä sinussa itsessäsi aiheuttaa ärsytyksen tässä tilanteessa. Usein syy löytyy omista odotuksista.
- Pohdi, miten haluaisit asian ratkeavan ja mitä voisit tehdä asialle.
- Hyväksy tilanne sellaisenaan tai keskustele ärsytyksen aiheuttajan kanssa.