Tulkintojen ja havaintojen erotteleminen toisistaan kuulostaa varsin helpolta tehtävältä, mutta on käytännössä vaikeampaa. Pidämme nimittäin itseämme luotettavana, objektiivisena ja neutraalina kertojana, jonka havainnot ovat totta. Oma tulkintakehikkomme vaikuttaa kuitenkin aina havaintoihimme.
Työkaluja vaikeisiin tilanteisiin
Konfliktiin on aina kätkettynä kasvun paikka
On helppo olla hyvä tiimipelaaja niinä päivinä, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Vaatii taitoa olla hyvä tiimipelaaja toisina päivinä, kun mielipiteet, tavoitteet ja persoonat törmäävät. Jokaiseen erimielisyyteen, konfliktiin ja hankalaan kohtaamiseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus kehittyä paremmaksi.
Tällaiset tilanteet aiheuttavat ensi alkuun tukalan olon. Ihmisellä on luontainen taipumus pyrkiä välttämään epämukavuutta, pelkoa ja torjuntaa. Lisäksi useimmat meistä on kasvatettu ajattelemaan, ettei saisi riidellä. Siksi vaikeat tilanteet tekee mieli kiertää kaukaa tai vähintäänkin taputella riidanalut mahdollisimman nopeasti sammuksiin. Se ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.
Kaikki erimielisyydet eivät ole tarpeellisia, mutta haluan auttaa sinua tunnistamaan ne, jotka ovat. Haluan antaa sinulle erilaisia työkaluja sietää hankalia tilanteita, käsitellä kenkkuja tyyppejä ja käydä vaikeita keskusteluja. Millaista hyvä riitely on? Miten annetaan kriittistä palautetta? Kuinka ollaan rakentavalla tavalla eri mieltä?
Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä
Sinä et kuuntele – eikun minä en tottele
Luulisi olevan itsestään selvää, kuunteleeko toinen tai kuuntelenko itse vai en. Silti olen toistuvasti törmännyt kuuntelemiseen liittyviin erimielisyyksiin sekä omassa elämässäni, työelämässä että kirjallisuudessa.
Tiivistäminen on hyvän kuuntelijan supertaito
Yksinkertaisesti sanottuna tiivistäminen on toisen kertomuksen palauttamista hänelle takaisin lyhyesti ja omin sanoin. Pureudutaan silti hieman syvemmälle: miksi, miten ja mihin tarkoitukseen tiivistämistä käytetään.
Havainto + vaikutus -palautteenantomalli
Omassa arjessani kaikkein käyttökelpoisimmaksi palautteenantomalliksi on paljastunut yksinkertainen havainto + vaikutus -malli. Se on riittävän yksinkertainen ollakseen ymmärrettävä ja silti riittävän vaativa, että palautetta ei tule annettua ihan miten sattuu.
Meitä ei suututa ihmisten käytös
”Meitäkö ei muka suututa ihmisten käytös? Tietenkin suututtaa. Harva se päivä suututtaa!” Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihmisen käytös suututtaa meitä ja näin ollen se on huonoa käytöstä. Tosiasiassa reaktiomme ei kuitenkaan ole universaali eikä välttämätön.
Ihminen jankuttaa, kun ei ole tullut kuulluksi
Toisinaan asia ei vain tunnu menevän perille. Turhauttaa. Toinen jankuttaa omaa näkökulmaansa sitkeästi kuin viikon vanhaa purkkaa. Miten moneen kertaan ja monin eri sanoin asia pitäisi ilmaista, että se lopulta menisi läpi?
Se yks on vaan aina niin hankala
Negatiiviselta tuntuva ihminen on helppo leimata ilonpilaajaksi ja kiusankappaleeksi sen kummemmin miettimättä, mitä käytöksen takana on. Mutta mikä saa jonkun olemaan se ihminen, joka näkee asioissa riskejä ja uhkia ja joka kysyy aina ne tympeät ja vaikeat kysymykset?
Onko suurin ongelma se, että ihmiset eivät lue?
Eräs tekninen ammattilainen kerran parahti tuskastuneena: “Elisa, tämän organisaation suurin viestintäongelma on se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti lue.” Jos kuitenkin tiedämme faktaksi, että ihmiset eivät lue, onko se silloin ongelma – vai todellisuus, johon meidän tulee sopeutua?
Harjoittele kuuntelemista viisi minuuttia päivässä
Kuunteleminen vaatii harjoittelua ja kuluttaa energiaa. Siksi kuuntelemista kannattaa treenata viisi minuuttia päivässä. Treenaamista auttaa, kun valitsee ennakkoon, mitä kuuntelun osa-aluetta aikoo harjoitella, kenen kanssa ja milloin.
Epäonnistumme viestinnässä, koska meitä pelottaa, että epäonnistumme viestinnässä
Koska pelkäämme viestinnän epäonnistumista, panikoimme omaa vastaustamme, emme myönnä, että emme ymmärrä, yritämme olla liian nopeita ja oikeassa. Nämä kaikki vievät fokuksen pois tilanteesta meihin itsemme. Vastaus ei kuitenkaan ole meissä.
Nämäkin ovat aikasi arvoiset
Leadership and Self-Deception
The Arbinger Institute, 2009
Minä olen oikeassa ja muut ovat useimmiten väärässä. Minä olen ahkera ja teen asiat oikein, muut ovat laiskoja ja tekevät huonoa työtä. Muiden käsiin ei voi luottaa mitään vastuuta, itse tekisin tämänkin paremmin. Ihmiset eivät arvosta sitä, mitä heidän puolestaan teen. Jos tunnistat itsesi yhdestäkään näistä, niin lue tämä kirja. Mielellään heti ja kertauksena parin vuoden välein.
Ei oo totta -podcastin vieraana koodarikuiskaaja
Katleena Kortesuo ja Elisa Heikura
Miksi hampurilaismallia ei pitäisi käyttää palautteenantoon koskaan eikä milloinkaan? Millainen on sen sijaan FBI-malli? Miksi kannattaa kysyä usein, että mitä muuta tämä voisi tarkoittaa? Katleenan podcastissa selvitetään, mikä koodarikuiskaaja oikein on ja annetaan konkreettisia vinkkejä kinkkisiin tilanteisiin.