Työkaluja vaikeisiin tilanteisiin

Konfliktiin on aina kätkettynä kasvun paikka

On helppo olla hyvä tiimipelaaja niinä päivinä, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Vaatii taitoa olla hyvä tiimipelaaja toisina päivinä, kun mielipiteet, tavoitteet ja persoonat törmäävät. Jokaiseen erimielisyyteen, konfliktiin ja hankalaan kohtaamiseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus kehittyä paremmaksi.

Tällaiset tilanteet aiheuttavat ensi alkuun tukalan olon. Ihmisellä on luontainen taipumus pyrkiä välttämään epämukavuutta, pelkoa ja torjuntaa. Lisäksi useimmat meistä on kasvatettu ajattelemaan, ettei saisi riidellä. Siksi vaikeat tilanteet tekee mieli kiertää kaukaa tai vähintäänkin taputella riidanalut mahdollisimman nopeasti sammuksiin. Se ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.

Kaikki erimielisyydet eivät ole tarpeellisia, mutta haluan auttaa sinua tunnistamaan ne, jotka ovat. Haluan antaa sinulle erilaisia työkaluja sietää hankalia tilanteita, käsitellä kenkkuja tyyppejä ja käydä vaikeita keskusteluja. Millaista hyvä riitely on? Miten annetaan kriittistä palautetta? Kuinka ollaan rakentavalla tavalla eri mieltä?

Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä

Ratkaisu vs. ratkaisukeskeisyys

Ongelman esiin nostajalla ei aina ole ratkaisua, eikä tarvitsekaan. Tärkeämpää kuin valmiit ehdotukset on asenne, jossa ongelmia uskalletaan nostaa esiin ja ratkaista yhdessä.

“Joo, mä ymmärrän, mutta…”

“Joo, mä ymmärrän, mutta…” ei saa toista tuntemaan itseään ymmärretyksi. Ristiriidoissa ymmärrys syntyy vasta, kun maltamme kuunnella, tiivistää toisen sanoman ja antaa tilaa hänen kokemukselleen – ennen omia vastaväitteitämme.

Mitä tehdä palautteelle?

Hyvä uutinen on se, että palautetta ei tarvitse hyväksyä sellaisenaan. Huono uutinen taas on se, että jos todella haluaa olla ammattimainen ammattilainen, palaute on otettava vastaan, vakavasti ja käsittelyyn.

Palautekeskustelu on palautteen annon tärkein vaihe

Kun annamme palautetta, yleensä haluamme jollain tavalla muuttaa toisen ihmisen käytöstä tai toimintaa. Useimmiten se vaatii pelkän palautteen kertomisen lisäksi keskustelua, joka auttaa palautteen saajaa prosessoimaan ja sisäistämään palautteen.

Älä anna palautetta näin

Palautteenannon pahimmat sudenkuopat ovat hampurilaismalli, yleistykset ja viestintä kolmannen henkilön kautta. Näillä kaikilla on omat haittapuolensa, mutta niitä yhdistää yksi asia: ne tekevät palautteen vastaanottamisesta vaikeaa.

Miksi se kuulostaa kuulustelulta?

Oletko joskus esittänyt jollekulle täysin viattoman ja vilpittömän “miksi”-kysymyksen ja saanut vastaasi puolustuskannalle heittäytyneen ihmisen vastahyökkäyksen? Syy saattaa löytyä kyseenalaistamistaustasta, häpeästä tai tyytymättömyydestä omaan toimintaan.

“No, se nyt on, mitä se on”

“No joo, mutta ei siitä sen enempää”, “Sellaista sattuu” ja “Jaa, mun täytyykin tästä lähteä.” On monia tapoja vähätellä omaa kokemustaan ja päättää keskustelu. Ehkä ei kuitenkaan kannattaisi.

Kontekstin kertominen parantaa keskustelun laatua

Konteksti, eli miksi juuri meille kerrotaan juuri tämä asia, parantaa keskustelun laatua. Kertoja saa paremman vastineen kertomukselleen, ja kuulija jaksaa ja osaa kuunnella paremmin.

“Mä olen vaan rehellinen!”

Jos tarkoituksemme on käydä antoisaa keskustelua, ei riitä, että on rehellinen. On oltava myös rakentava, myötätuntoinen ja ymmärtäväinen. Ilman näitä rehellisyys todennäköisesti aiheuttaa vain tuhoa.