Työkaluja vaikeisiin tilanteisiin

Konfliktiin on aina kätkettynä kasvun paikka

On helppo olla hyvä tiimipelaaja niinä päivinä, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Vaatii taitoa olla hyvä tiimipelaaja toisina päivinä, kun mielipiteet, tavoitteet ja persoonat törmäävät. Jokaiseen erimielisyyteen, konfliktiin ja hankalaan kohtaamiseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus kehittyä paremmaksi.

Tällaiset tilanteet aiheuttavat ensi alkuun tukalan olon. Ihmisellä on luontainen taipumus pyrkiä välttämään epämukavuutta, pelkoa ja torjuntaa. Lisäksi useimmat meistä on kasvatettu ajattelemaan, ettei saisi riidellä. Siksi vaikeat tilanteet tekee mieli kiertää kaukaa tai vähintäänkin taputella riidanalut mahdollisimman nopeasti sammuksiin. Se ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.

Kaikki erimielisyydet eivät ole tarpeellisia, mutta haluan auttaa sinua tunnistamaan ne, jotka ovat. Haluan antaa sinulle erilaisia työkaluja sietää hankalia tilanteita, käsitellä kenkkuja tyyppejä ja käydä vaikeita keskusteluja. Millaista hyvä riitely on? Miten annetaan kriittistä palautetta? Kuinka ollaan rakentavalla tavalla eri mieltä?

Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä

Kuulemme välillä ihan mitä sattuu

Olemme tottuneet luottamaan havaintoihimme ja muistiimme. Tosiasiassa havaintomme ovat subjektiivisia, ja muistissamme on reikiä. Kun hetken päästä muistelemme mennyttä tapahtumaa, on siitä jäänyt mieleen vain murusia, joista muodostamme päässämme itsellemme mieluisan tai järkeenkäypän tarinan.

Erota toisistaan tulkinta ja havainto

Tulkintojen ja havaintojen erotteleminen toisistaan kuulostaa varsin helpolta tehtävältä, mutta on käytännössä vaikeampaa. Pidämme nimittäin itseämme luotettavana, objektiivisena ja neutraalina kertojana, jonka havainnot ovat totta. Oma tulkintakehikkomme vaikuttaa kuitenkin aina havaintoihimme.

Sinä et kuuntele – eikun minä en tottele

Luulisi olevan itsestään selvää, kuunteleeko toinen tai kuuntelenko itse vai en. Silti olen toistuvasti törmännyt kuuntelemiseen liittyviin erimielisyyksiin sekä omassa elämässäni, työelämässä että kirjallisuudessa.

Tiivistäminen on hyvän kuuntelijan supertaito

Yksinkertaisesti sanottuna tiivistäminen on toisen kertomuksen palauttamista hänelle takaisin lyhyesti ja omin sanoin. Pureudutaan silti hieman syvemmälle: miksi, miten ja mihin tarkoitukseen tiivistämistä käytetään.

Havainto + vaikutus -palautteenantomalli

Omassa arjessani kaikkein käyttökelpoisimmaksi palautteenantomalliksi on paljastunut yksinkertainen havainto + vaikutus -malli. Se on riittävän yksinkertainen ollakseen ymmärrettävä ja silti riittävän vaativa, että palautetta ei tule annettua ihan miten sattuu.

Meitä ei suututa ihmisten käytös

”Meitäkö ei muka suututa ihmisten käytös? Tietenkin suututtaa. Harva se päivä suututtaa!” Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihmisen käytös suututtaa meitä ja näin ollen se on huonoa käytöstä. Tosiasiassa reaktiomme ei kuitenkaan ole universaali eikä välttämätön.

Ihminen jankuttaa, kun ei ole tullut kuulluksi

Toisinaan asia ei vain tunnu menevän perille. Turhauttaa. Toinen jankuttaa omaa näkökulmaansa sitkeästi kuin viikon vanhaa purkkaa. Miten moneen kertaan ja monin eri sanoin asia pitäisi ilmaista, että se lopulta menisi läpi?

Se yks on vaan aina niin hankala

Negatiiviselta tuntuva ihminen on helppo leimata ilonpilaajaksi ja kiusankappaleeksi sen kummemmin miettimättä, mitä käytöksen takana on. Mutta mikä saa jonkun olemaan se ihminen, joka näkee asioissa riskejä ja uhkia ja joka kysyy aina ne tympeät ja vaikeat kysymykset?

Onko suurin ongelma se, että ihmiset eivät lue?

Eräs tekninen ammattilainen kerran parahti tuskastuneena: “Elisa, tämän organisaation suurin viestintäongelma on se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti lue.” Jos kuitenkin tiedämme faktaksi, että ihmiset eivät lue, onko se silloin ongelma – vai todellisuus, johon meidän tulee sopeutua?

Harjoittele kuuntelemista viisi minuuttia päivässä

Kuunteleminen vaatii harjoittelua ja kuluttaa energiaa. Siksi kuuntelemista kannattaa treenata viisi minuuttia päivässä. Treenaamista auttaa, kun valitsee ennakkoon, mitä kuuntelun osa-aluetta aikoo harjoitella, kenen kanssa ja milloin.