Työkaluja vaikeisiin tilanteisiin

Konfliktiin on aina kätkettynä kasvun paikka

On helppo olla hyvä tiimipelaaja niinä päivinä, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Vaatii taitoa olla hyvä tiimipelaaja toisina päivinä, kun mielipiteet, tavoitteet ja persoonat törmäävät. Jokaiseen erimielisyyteen, konfliktiin ja hankalaan kohtaamiseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus kehittyä paremmaksi.

Tällaiset tilanteet aiheuttavat ensi alkuun tukalan olon. Ihmisellä on luontainen taipumus pyrkiä välttämään epämukavuutta, pelkoa ja torjuntaa. Lisäksi useimmat meistä on kasvatettu ajattelemaan, ettei saisi riidellä. Siksi vaikeat tilanteet tekee mieli kiertää kaukaa tai vähintäänkin taputella riidanalut mahdollisimman nopeasti sammuksiin. Se ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.

Kaikki erimielisyydet eivät ole tarpeellisia, mutta haluan auttaa sinua tunnistamaan ne, jotka ovat. Haluan antaa sinulle erilaisia työkaluja sietää hankalia tilanteita, käsitellä kenkkuja tyyppejä ja käydä vaikeita keskusteluja. Millaista hyvä riitely on? Miten annetaan kriittistä palautetta? Kuinka ollaan rakentavalla tavalla eri mieltä?

Aloita näistä näkökulmista ja vinkeistä

Hanlonin partaveitsi opettaa tulkitsemaan asiat paremmin

Ihmisellä on taipumus olettaa, että ikävä tapahtuma oli tarkoituksella pahantahtoinen. Hanlonin partaveitsi sen sijaan neuvoo: “Älä koskaan oleta pahuudeksi sitä, minkä voi selittää myös huolimattomuudella.”

Hillitse himoasi sanoa EI

Oletko yksi niitä ihmisiä, joille EI tulee luonnostaan ja se on suunnilleen default-reaktiosi? Ota askel seuraavalle tasolle ja opettele sanomaan ei sanomatta ei.

Tarina, jota tapahtuneesta itselleni sepitän

Jos aivomme saavat päättää, olemme itse jokaisen tarinan tärkein henkilö. Usein tämä tulkinta on kuitenkin väärä. Todellisuutta on hyvä tarkistaa kertomalla oma tarina ja kysymällä, mikä toisen versio tapahtuneesta on.

Itsevastuun sivuraide: Luovuttaminen ja lopettaminen

Työpaikkojen käytävillä raahustaa luovuttaneita, lannistuneita ja lamaantuneita työntekijäzombeja. Luovuttaminen on ihmisen pakokeino, kun häpeä ja velvollisuudentunto painavat niin paljon, ettei ihminen muuten jaksa.

Itsevastuun vaihe 4: Mun on pakko, mutta en halua

Mun nyt vaan on ihan pakko hoitaa nää, tehdä tää ja suorittaa tuo. Se on mun velvollisuus. Tätä pidetään yleisesti vastuuntuntoisena, mutta hämmentävää kyllä, vastuuntunto on sekin vielä kaukana itsevastuusta.

Itsevastuun vaihe 3: Häpeä iskee säälimättä

Miten voin olla näin huono? Nostan käteni pystyyn virheen merkiksi. Ripottelen päälleni tuhkaa ja jätän korvat uuninluukun väliin. Harmillista kyllä, itse ongelmaa tämä toiminta ei silti ratkaise.