Kyselyn tulokset: Toisinaan devaajia ärsyttää ja turhauttaa

Kysyin viime vuodenvaihteessa, mikä devaajia ärsyttää ja turhauttaa työssään. Sain kyselyyni 125 vastausta. Tuloksissa on hyvin vähän mitään yllättävää (mikä tavallaan sekin on vähän yllättävää), mutta muutama kohta ansaitsee tulla nostetuksi esiin.

Jos et malta odottaa loppuun ja haluat jo kurkata koko graafin, niin lataa se itsellesi tästä (pdf).

Ärtymystä oli vähemmän kuin pelkäsin

Kun laadin kyselyä, pelkäsin, että ärtymystä ja turhautumista esiintyisi useammin. Lopulta vain vajaa 20 % tuntee ärtymystä ja turhautumista usein. Loput kerran, pari viikossa tai harvemmin, mikä lienee jonkinlainen työelämävakio.

Kuvassa graafi: Tunnen ärtymystä ja turhautumsita työssäni aika harvoin (31 %), kerran, pari viikossa (51 %), useimpina päivinä (15 %), Ihan koko ajan (3%)

Ärtymyksessä näkyy  viestintä- ja johtamisongelmia

Ärtymyksen ja turhauttamisen aiheet keräsin avoimella kentällä ja niitähän tuli. Kun luin kaikki 125 lomaketta läpi, tietyt vastaukset alkoivat toistua muodossa tai toisessa. Lopulta niputin aiheet kuuden otsikon alle: teknologia, kollegat, itse, työ, projektit ja asiakkaat. Eli siis kaikki.

Koodarikuiskaajan näkökulmasta kiinnostavia olivat johtamiseen, tiimityöhön, vuorovaikutukseen, itsensä tuntemiseen ja johtamiseen liittyvät turhautumisen aiheet:

  • Kollegoissa ärsyttää itsekkyys, piittaamattomuus ja mikromanagerointi.
  • Itsessä ärsyttää oma osaamattomuus ja saamattomuus.
  • Työssä ärsyttää jatkuvat keskeytykset ja hähmäiset tavoitteet sekä tehtävät.
  • Projekteissa ärsyttää huono kommunikaatio.
  • Asiakkaassa ärsyttää mielen muuttaminen kesken projektin.

Jokainen on itsekäs, mutta harva on piittaamaton, joten kyseessä on tiimityö-, näkökulma- ja/tai viestintäongelma. Mikromanagerointi, jatkuvat keskeytykset, hähmäiset tavoitteet sekä tehtävät ovat johtamis- ja viestintäongelmia. Oma osaamattomuus kuulostaa minun korvaani huijarisyndroomalta ja saamattomuus puolestaan oman työn johtamisongelmalta.

Itsensä selittäminen muille on hankalaa

Kun kysyin, että ”millaisia asioita kollegasi ja pomosi / asiakkaasi eivät ymmärrä työstäsi tai luonteestasi?”, vastauksissa kuuluivat tutut itsensä selittämisen vaikeudet.

Koodaaminen on luovaa, yllätyksellistä ja keskittymistä vaativaa työtä. Kontekstinvaihto ja keskeytykset ovat kalliita. Isolle osalle koodareista on periaatekysymys saada tehdä työnsä laadukkaasti ja asiat kunnolla.

Kuvassa tekstiä, jossa kerrotaan, että: Devaajan on vaikea selittää asiakkaalle, mikä on pieni työ ja mikä on iso työ ja miksi. Miksi devaaja ei anna keskeyttää työtään milloin tahansa. Huolellisen suunnittelun, määrittelyn ja testaamisen tärkeyttä. Miten luovaa ja yllätyksellistä työtä koodaaminen on.

On mahdotonta ymmärtää toista, jollei ensin tule tietoiseksi erilaisuudesta. Siksi toivon, että tämän kyselyn tulokset sytyttävät lampun ja herättävät keskustelua myös kollegoiden, pomojen ja asiakkaiden puolella pöytää.

Seassa on aina huumoriakin

Petasin paikan luovuudelle kysymällä: ”Minkä asian muuttuminen tekisi työstäsi ja elämästäsi huomattavasti helpompaa tai parempaa?” Iso osa vastauksista mukaili edellisten kysymysten tuloksia, mutta osassa oli ehkä heitetty vähän leikiksi.

Koska nämä vastaukset herättivät minussa suunnatonta hilpeyttä, koostin niistä loppukevennyksen, jonka seassa on toki asiaakin.

Kuvassa tekstiä, jossa sanotaan: Oispa 30v nuorempi, perustulo, lisää kollegoita, sihteeri, lobotomia, 6 tunnin työpäivä, toimivat työkalut, lisää liksaa, lottovoitto.

En suosittele tulkitsemaan graafin Oispa ja Loppuispa -laatikoita kirjaimellisesti tai edes vakavasti, mutta uteliaisuudella kuitenkin. Toisinaan leikkimieliseen heittoon on verhottu enemmän totuutta, kuin suoraan vastaukseen.

Kooste tuloksista on kerätty graafiin, jonka voit ladata itsellesi tästä (pdf).

Sitä saa jakaa ja levittää vapaasti, hyödyntää keskustelun avaamiseen tai sen eteenpäin viemiseen, sekä käyttää kaikenlaisen kehittämisen ja viestinnän inspiraationa. Minua voi myös pyytää puhumaan kyselystä ja sen tuloksista.

Lisäksi keskustelu jatkuu, kuten aina, Koodarikuiskaajan Slackissa!

4 kommenttia

  1. Peukutan 6h työpäivälle. Toki lisää liksaa saatika sitten lottovoitto ei olis pahitteeks mutta tuo 6h ois jo hyvä alku.

  2. 6h työpäivä olisi myös minusta hyvä – ennenkaikkea palavereja olisi pakko tiivistää ja tehostaa. Ja turhia karsia. Lopulta se aika joka koodattaisiin, olisi hyvin tehokasta.

  3. Hiljaiset työtilat on ehdoton juttu mulle. Oli ankeaa tehdä toimistolla hommia jossa esim imuroitiin 2krt viikossa toimistoaikaan verrattuna siihen, että siivoukset oli toimistoajan ulkopuolella.

  4. Toimivat työkalut ovat todellakin tärkeitä : aikaisemmalla työnantajalla oli käytössä budjettiluokan romurautaa jonka uusiminen oli kiven alla, johtoporras ei isossa firmassa tajunnut, että se mikä tällä tavoin säästetään, menetetään moninkertaisesti työajassa odotteluna ja laitteiden kanssa tuskailussa.

    Nykyisellä laitteet hommataan tarpeen mukaan ja uusitaan kun on tarvetta, työt hoituvat todellakin paljon mukavammin ja nopeammin.

    Tonnin säästö laitteessa ei todellakaan kannata kun sen saa jo muutamassa päivää takaisin kun työntekijän työpanos on niin paljon tehokkaampi toimivan ja nopean laitteen kanssa.

Vai mitä mieltä oot?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *