Mikä on no-code ja low-code -kehittimien merkitys koodarin näkökulmasta? Kuka rakentaa tulevaisuuden ohjelmistot? Onko devaajille enää tarvetta?
Markkinassa on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia LCNC (low-code/no-code) -kehittimiä. Esimerkiksi WordPress ja Wix ovat jo vuosikausia tarjonneet asiakkailleen valmistemplateja, joiden avulla myös koodia ymmärtämätön ihminen on voinut kohtuullisen pienellä vaivalla rakentaa itselleen näyttävät kotisivut ”drag and drop” -hengessä. Perinteiset LCNC-työkalut ovat kuitenkin pitkälti rajautuneet yksinkertaisten ratkaisujen, kuten juuri kotisivujen tekoon, eikä niistä ole ollut apua, mikäli tavoitteena on ollut rakentaa vähääkään räätälöidympää ratkaisua.
Hiljattain markkinaan on kuitenkin muodostunut tarve laajentaa LCNC-kehittimien käyttömahdollisuuksia myös liiketoimintalähtöiseen ohjelmistokehitykseen. Tämä tarve tulee muuttamaan myös jokaisen IT-alalla työskentelevän kehittäjän arkea.
“Mutta eiväthän pitkänlinjan kehittäjät edes käytä näitä LCNC-työkaluja. Miten LCNC-kehittimien mukaantulo voisi muka muuttaa yksittäisen devaajan elämää?”
No-code ja low-code muuttavat osaajamarkkinaa
Yleisesti voidaan todeta, että jollakin aikavälillä myös vähemmän tekniset osaajat tulevat ottamaan ohjelmistokehitystä haltuunsa. Kun joka mutkassa ei enää vaaditakaan koodia, IT-alalle syntyy myös uudentyyppisiä työpaikkoja, joissa keskiöön nousee liiketoiminnan kehitys pelkän teknisen kehittämisen sijasta. Samalla osaajapula helpottaa, kun ohjelmistokehitykseen ja yritysten digitalisoinnin vauhdittamiseen voidaan valjastaa uusia osaajia perinteisten kehittäjien rinnalle.
Tämä muutos osaajamarkkinassa tulee väkisinkin vaikuttamaan myös devaajien arkeen, sillä tulevaisuudessa kaikki kehittäjät eivät enää ymmärrä koodia samalla tavalla kuin tähän asti. Uudessa markkinassa tulevatkin pärjäämään ne koodarit, jotka osaavat kuunnella asiakkaan ja yrityksen tarpeita, soveltaa erilaisia ratkaisuja näiden tarpeiden mukaan, mutta myös kommunikoida muiden, ei-koodaavien kehittäjien kanssa ja ottaa heidät osaksi kehitystiimiä.
Low-code ja no-code pakottavat omaksumaan pehmeitä taitoja
Perttu Pölönen mainitsee kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys, kuinka tulevaisuuden osaamisen kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, miten ihminen eroaa koneesta. Mitkä ovat ne taidot ja kyvykkyydet, joita vain ihminen kykenee tekemään ja joita ihmisen tulisi täten kehittää? Tässä kysymyksessä piilee vastaus myös ohjelmistokehittäjänä menestymiseen.
Kun low-code ja no-code -pohjaiset kehittimet valtaavat markkinaa, niin kutsuttujen pehmeiden taitojen (soft skills tai meta-skills) kysyntä nousee. Työntekijöiltä odotetaan entistä enemmän esimerkiksi luovuutta, itsetuntemusta, itsesäätelyä, kommunikaatiotaitoja ja empatiakykyä.
Koodaus on aina ollut tietynlaista ongelmanratkaisua, eikä tämä tarve tulee alalta koskaan poistumaan. Devaajille on siis väistämättä töitä myös tulevaisuudessa. Markkinan kehittyessä pitkänlinjan kehittäjien täytyy silti omaksua myös uudenlaisia taitoja. Tulevaisuudessa tuskin riittää yhden teknologian erikoisosaaminen, vaan menestykseen tarvitaan kykyä hyödyntää useampaa eri teknologiaa niitä yhdistelemällä. Parhaiten pärjäävät he, jotka hallitsevat sekä pehmeitä taitoja että erilaisia teknologioita ja pystyvät täysipainoisesti ja tarkoituksenmukaisesti hyödyntämään myös LCNC-työkaluja sekä tekemään yhteistyötä ei-koodaavien kehittäjien kanssa.
Miten varautua muuttuviin osaamistarpeisiin?
Perinteistä ohjelmointia tullaan varmasti tarvitsemaan myös tulevaisuudessa, vaikka low-code ja no-code haukkaavatkin osansa markkinasta – jokuhan ne LCNC-työkalut myös nyt ja jatkossa ohjelmoi.
Jotta pysyisit muuttuvien osaamistarpeiden kyydissä, keskity harjoittamaan ainakin seuraavia taitoja:
- Omaksu “Work smarter – not harder” -mentaliteetti
Miten voisit ratkaista käsissä olevan ongelman mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti? Onko joku jossain jo ratkaissut saman ongelman aikaisemmin?
Kukaan ei halua tuhlata ohjelmoinnin haasteisiin yhtään sen enempää aikaa kuin on pakko. Googlaamalla vastaus saattaa löytyä nopeasti, mutta vielä nopeammin, kun kysäisee asiasta (virtuaaliselta) vieruskaverilta. Joskus voi olla myös fiksua tarkistaa, voisiko ongelman ratkaista nopeammin hyödyntämällä jo olemassa olevia komponentteja jostakin LCNC-työkalupakista.
- Tee niin kuin Einstein – improvisoi rohkeasti!
Kiinnostu uusista asioista ja kokeile niiden toimivuutta jollakin uudella, luovalla tavalla!
Oletko koskaan miettinyt, miten LCNC-kehittimiä voisi hyödyntää perinteisessä ohjelmistokehityksessä? Mitä jos lähtisit yhdistämään jotain sellaista, mitä ei perinteisesti koskaan laitettaisi yhteen?
- Tunne itsesi ja muut
Kun tunnet itsesi ja omat käyttäytymismallisi, sinun on helpompi tutustua ja kommunikoida myös muiden kanssa. Kommunikaation tärkeys korostuu, kun ohjelmoinnin parissa työskentelee yhä erilaisempia ihmisiä.
Oletko tietoinen omasta persoonallisuudestasi, sen vahvuuksista ja haasteista? Miten voisit hyödyntää tätä tietoa työssäsi? Entä oletko tietoinen tiimikavereidesi vahvuuksista ja haasteista? Pointtina ei ole osoitella ketään sormella, vaan löytää paras mahdollinen tapa puhaltaa yhteen hiileen.
- Vie itsesi epämukavuusalueelle
Kun teet jotain sellaista, mitä et ole koskaan aikaisemmin tehnyt, kehität samalla resilienssiäsi eli kykyäsi toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä kohdata uusia ja haastavia tilanteita.
Resilienssi on tärkeä ominaisuus jo tänä päivänä. Sen merkitys tulee kuitenkin korostumaan entisestään LCNC-kehittimien yleistyessä, kun ohjelmistoala menee eteenpäin ja vastaan tulee uudenlaisia tilanteita, tarpeita ja ihmisiä.
