Käytännön esimerkit ohjelmistoalalta: Essi Isohanni
Teoreettinen tausta: Taina Civil-Hirvonen
Ohjelmistokehittäjän urakehitys ei aina tarkoita siirtymistä teknisestä roolista esihenkilöksi, tiiminvetäjäksi tai liiketoimintajohtajaksi. Monelle mielekkäämpi kasvupolku löytyy asiantuntijauralta: siitä, että pääsee ratkomaan vaikeampia teknisiä ongelmia, ottamaan vastuuta laajemmista kokonaisuuksista ja kehittämään omaa osaamistaan yhä laajemmaksi.
Oletko joskus huomannut innostuvasi erityisesti silloin, kun saat tehdä haastavaa työtä ja vaikuttaa työn tekemisen tapoihin? Haastava ja osaamista kehittävä työ, johon sisältyy päätösvaltaa, voi vahvistaa psykologisia perustarpeita, kuten autonomiaa ja tunnetta kyvykkyydestä. Nämä puolestaan ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen (Puhakka ym., 2021). Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaativammat tehtävät eivät kehitä vain ansioluetteloasi, vaan voivat lisätä myös työn mielekkyyttä, motivaatiota ja iloa.
Samalla muokkaat työtäsi aktiivisesti itsellesi sopivampaan ja kehittävämpään suuntaan. Tätä kutsutaan työn tuunaamiseksi. Työn tuunaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisten tehtävien ottamista, roolin laajentamista, yhteistyösuhteiden rakentamista tai sitä, että tarkastelet työn merkitystä uudesta näkökulmasta (Miller, 2015). Tutkimusten mukaan työn tuunaaminen voi lisätä hallinnan tunnetta, vahvistaa myönteistä minäkuvaa työssä, kasvattaa työn merkityksellisyyttä ja lisätä yhteenkuuluvuutta työyhteisössä (Wrzesniewski & Dutton, 2001).
Mikä on T-muotoinen osaamisprofiili?
Yksi tapa hahmottaa ohjelmistokehittäjän kasvua on T-muotoinen osaamisprofiili. Se auttaa sanoittamaan, missä asioissa olet jo vahva, mihin haluat seuraavaksi syventyä ja millä alueilla osaamistasi olisi hyödyllistä laajentaa.
T-muotoinen osaamisprofiili tarkoittaa, että sinulla on ainakin yksi vahva osaamisalue, joilla olet erityisasiantuntija, mutta sen lisäksi sinulla on myös jonkin verran ymmärrystä muilta, erityisasiantuntijuuttasi tukevilta osaamisalueilta.
T-kirjaimen pystysuora osa kuvaa syväosaamista tai toisin sanoen erityisasiantuntemuksesi alaa. T:n vaakasuora osa rakentuu muiden alojen asiantuntemuksesta. Näiltä aloilta sinulla ei välttämättä tarvitse olla syväosaamista, mutta pystyt silti hyödyntämään osaamista työssäsi yhdistettynä syväosaamiseesi.
T-muodon leveys kuvaa laajempaa ymmärrystä: kykyä työskennellä oman erikoistumisalueesi ulkopuolella, hahmottaa monialaisia kokonaisuuksia, keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja toimia joustavasti erilaisissa projekteissa. Mitä leveämmäksi osaamisprofiilisi kasvaa, sitä paremmin pystyt osallistumaan monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen.
Jos olet esimerkiksi front-end-kehittäjä, syväosaamisesi liittyy modernien front-end-teknologioiden hallintaan ja käyttöliittymien rakentamiseen niillä. Tätä syväosaamistasi tukevaa osaamista sinulla todennäköisesti on ainakin back-end-teknologioista, luultavasti myös muilta teknisiltä aloilta. Toisaalta front-end-kehittäjän työtä tukee myös käyttöliittymiin liittyvä muotoiluosaaminen. T:n vaakasuora osio voi siis hyvin sisältää myös muiden kuin oman alasi osaamista.
T-muotoisen asiantuntijuuden ajatus syntyi tarpeesta ymmärtää, miksi monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen ja asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin vastaaminen edellyttävät monenlaisen osaamisen yhdistämistä (Conley ym., 2017). Ohjelmistokehityksessä tämä näkyy arjessa jatkuvasti: tekninen ratkaisu ei synny tyhjiössä, vaan sen on sovittava käyttäjien tarpeisiin, järjestelmäarkkitehtuuriin, liiketoiminnan tavoitteisiin ja tiimin toimintatapoihin.
Osaajia, joiden osaamisprofiili on leveän T-kirjaimen muotoinen, pidetään usein hyvinä yhteistyökumppaneina, koska he pystyvät keskustelemaan oman erikoisalansa ulkopuolella ja ymmärtämään muiden näkökulmia. Heillä on tyypillisesti sekä teknisiä taitoja, kuten ohjelmointi- tai arkkitehtuuriosaamista, että yleisempiä työelämätaitoja, kuten kriittistä ajattelua, viestintää ja verkostoitumista (Corporate Finance Institute, 2022).
T-kirjaimen pystysuora osa ruokkii innovointia ja luovuutta syvän asiantuntijuuden kautta. Vaakasuora osa puolestaan mahdollistaa yhteistyön eri osaamisalueiden ja tiimien välillä (Conley ym., 2017). Juuri tämä yhdistelmä tekee osaamisprofiilista kiinnostavan ohjelmistokehittäjän uran kannalta.
Vaikka kutsumme sitä T-muotoiseksi osaamisprofiiliksi, muoto voi vaihdella. Se voi olla π-muotoinen tai jopa m-muotoinen, jos asiantuntijalla on useita syviä osaamisalueita. Full-stack-kehittäjä on hyvä esimerkki π-muotoisesta osaamisprofiilista. Hänellä on syvää osaamista sekä front-end- että back-end-kehityksestä ja tyypillisesti osaamista myös useilta muilta alueilta:
Miten T-muotoista osaamista kehitetään?
T-muotoinen osaamisprofiili ei synny yhdestä kurssista tai yksittäisestä projektista. Se rakentuu vähitellen erityisesti työssä oppimisen kautta, kun vuoroin syvennät asiantuntijuuttasi jo osaamillasi alueilla ja vuoroin laajennat osaamisprofiiliasi kokonaan uusille osaamisalueille.
Kun kehität osaamistasi tällä tavalla, osaamisprofiilisi alkaa kasvaa I:n muotoisesta ensin T:n ja lopulta V:n ja U:n muotoiseksi:
Asiantuntijuuden syventäminen tapahtuu usein nykyisessä roolissasi. Voit esimerkiksi valita tietyn teknologian, kyvykkyyden tai liiketoiminta-alueen, jonka syväosaajaksi haluat kasvaa. Front-end-kehittäjälle tämä voi tarkoittaa vaikkapa uusien ohjelmointikielten ja frameworkien haltuun ottamista tai saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin perehtymistä oman projektin puitteissa.
Osaamisen laajentaminen puolestaan tarkoittaa uusien osaamisalojen omaksumista oman ydinosaamisen rinnalle. Front-end-kehittäjällä se voi olla läheisesti front-end-kehittämiseen liittyvien aiheiden, esimerkiksi käyttäjätutkimuksen tai data-analytiikan opettelemista. Joskus laajentaminen tarkoittaa myös uudenlaisen roolin ottamista projektissa, esimerkiksi ohjelmistokehittäjästä arkkitehdiksi tai scrum masteriksi siirtymistä, tai osaamisen kehittämistä teknisten aiheiden sijaan vaikkapa liiketoimintaan tai muuhun uuteen alaan liittyen:
Käytännössä voit aloittaa pienestä: valitse yksi osaamisalue, jota haluat syventää, ja yksi uusi osaamisalue, josta haluat ymmärtää riittävästi voidaksesi tehdä parempaa yhteistyötä muiden kanssa.
Työpaikka osaamisen kehittämisen ympäristönä
Työpaikka voi osaamisen kehittämisen ja työssä oppimisen ympäristönä joko tukea tai hidastaa kasvua (Fuller & Unwin, 2004). Erityisen kehittäviä ovat työympäristöt, joissa pääset siirtymään projektista toiseen, ottamaan uusia ja haastavampia rooleja, osallistumaan laajemmin yhteisten käytäntöjen kehittämiseen ja siirtymään vähitellen aloittelijasta kokeneemmaksi asiantuntijaksi. Myös haastavat tehtävät ja vastuun lisääntyminen voivat olla tärkeitä oppimisen lähteitä.
Fullerin ja Unwinin (2004) mukaan oppimista tukevat työpaikat tarjoavat työntekijöille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua yhteisön toimintaan, kehittää osaamistaan ja kiinnittyä työyhteisöön. Ohjelmistokehittäjän näkökulmasta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta osallistua arkkitehtuurikeskusteluihin, tehdä pariohjelmointia kokeneemman kehittäjän kanssa, ottaa vastuuta tuotantokelpoisuuden parantamisesta tai päästä mukaan kartoittamaan asiakastarpeita.
Kaikki edellä mainitut toimintatavat mahdollistavat osaamisen kehittämisen osana sitä työtä, jota teet projektissasi. Aina ei siis tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – kurssille tai kouluun – kehittääksesi osaamistasi. Hyvässä tilanteessa riittää, että nappaat kiinni niistä mahdollisuuksista, mitä projektisi ja kollegasi tarjoavat osana normaalia työtäsi.
Oman asiantuntijuuden kasvu ei useinkaan tapahdu yksin tai ilman tukea. Valmentaja, mentori tai kokeneempi kollega voi auttaa tunnistamaan, mihin kannattaa syventyä seuraavaksi ja millaiset tehtävät tukevat osaamisesi kehittymistä. Silvermanin (2003) mukaan valmennus keskittyy usein nykyisessä työroolissa tarvittavien taitojen ja suoriutumisen kehittämiseen, kun taas mentorointi katsoo pidemmälle: se voi auttaa pohtimaan uran suuntaa, tulevia muutoksia ja sitä, millaiseksi asiantuntijaksi haluat kasvaa. Valmennus auttaa sinua toisin sanoen tekemään nykyistä työtäsi paremmin mentoroinnin palvellessa tulevaisuuden asiantuntijapolkuasi.
Myös yksilöllisen ohjauksen merkitys on keskeinen työssä oppimiselle (Virtanen ym., 2014). Siksi osaamisen kehittämistä kannattaa tehdä näkyväksi: kerro esihenkilölle, mentorille tai tiimille, mihin suuntaan haluat kasvaa. Hyvässä työpaikassa esihenkilösi on kiinnostunut keskustelemaan näistä aiheista kanssasi.
Muista myös itse olla aktiivinen. Oletko esimerkiksi kysynyt, mihin projektiin sinut on ajateltu laittaa, kun nykyinen projektisi loppuu? Tiedätkö, onko sinun mahdollista vaikuttaa tulevaan projektiisi? Se, että siirryt projektista toiseen, on aina mahdollisuus osaamisen kehittämiselle, joten ota itse ohjat käsiisi ja tuo esiin, mitä haluat seuraavaksi tehdä. Hakeudu tilanteeseen, jossa pääset uuteen projektiin, jossa osaamisesi kehittyy siihen suuntaan, mihin haluat.
Missä asiantuntijuuden kasvu lopulta näkyy?
Osaamisprofiilin muoto yleensä muuttuu uran aikana. Juniorin I-muotoinen osaamisprofiili muuntuu ensin T-muotoon ja edelleen V- tai U-muotoon, kun se sisältää useita syviä osaamisalueita. Olennaista ei kuitenkaan ole osaamisprofiilin muoto itsessään, vaan se, millaisia ongelmia pystyt ratkaisemaan ja millaista arvoa tuotat asiakkaalle ja käyttäjille.
Mitä monipuolisempi osaamisesi on, sitä paremmin pystyt yhdistämään teknisen ymmärryksen, käyttäjien tarpeet ja liiketoiminnan tavoitteet. Silloin et vain korjaa yksittäisiä ongelmia, vaan pystyt viemään kehitystä eteenpäin ja ehdottamaan parempia ratkaisuja suurempia kokonaisuuksia koskeviin kysymyksiin.
Asiantuntijauralla eteneminen tarkoittaa usein juuri tätä: vaativampia projekteja, laajempaa vastuuta ja kykyä tuottaa enemmän arvoa. Kasvu näkyy siinä, että sinuun luotetaan yhä haastavammissa tilanteissa ja pystyt auttamaan myös muita onnistumaan.
Eri ihmisiä motivoivat työssä eri asiat. Yhdelle tärkeintä voi olla työn sisältö, oppiminen ja mahdollisuus ratkaista kiinnostavia ongelmia. Toista voi motivoida enemmän urakehitys ja se, että oma osaamisen kehittyminen näkyy konkreettisesti myös palkkakuitilla. Nämä motivaatiot eivät kuitenkaan ole toisistaan irrallisia. Palkkakehitys rakentuu sitä kautta, että pääset mukaan isompiin ja vaativampiin projekteihin, joissa osaamisellasi on asiakkaan liiketoiminnan kannalta todellista merkitystä.
Kun työ liittyy asiakkaalle tärkeään tavoitteeseen, myös ohjelmistokehittäjän työn merkitys voi kirkastua. Silloin kyse ei ole vain teknisestä toteutuksesta tai yksittäisestä ominaisuudesta, vaan ratkaisusta, joka auttaa asiakasta onnistumaan omassa liiketoiminnassaan. Tämä yhdistää sisäisen ja ulkoisen motivaation: itselle merkitykselliset projektit voivat sekä vahvistaa työn mielekkyyttä että luoda pohjaa uralla ja palkkauksessa etenemiselle.
Samalla kasvu voi lisätä myös työn mielekkyyttä. Kun pääset kehittämään osaamistasi, ottamaan vastuuta ja vaikuttamaan työsi suuntaan, rakennat paitsi uraasi myös omaa motivaatiotasi ja työtyytyväisyyttäsi.
Pohdittavaksi: Mikä on sinun tämänhetkinen syvä osaamisalueesi? Mille alueille haluaisit osaamistasi seuraavaksi laajentaa? Miten pääset seuraavaksi projektiin tai tilanteeseen, jossa osaamisesi kehittyy siihen suuntaan, mihin haluat sitä kehittää? Kuka työyhteisössäsi voi tukea sinua osaamisesi kehittämisessä?
TL;DR: Näin T-mallinen osaamisprofiili auttaa rakentamaan motivoivampaa asiantuntijauraa ohjelmistoalalla
- T-mallinen osaamisprofiili yhdistää syvän erityisosaamisen ja riittävän laajan ymmärryksen muista omaa työtä tukevista alueista.
- Osaamista voit kehittää paitsi syventymällä yhteen vahvuusalueistasi, myös laajentamalla samalla ymmärrystä uusille osaamisalueille.
- Uudet projektit, haastavammat tehtävät ja roolin vaihtaminen tarjoavat käytännöllisiä mahdollisuuksia oman työn tuunaamiseen ja asiantuntijuuden kasvattamiseen työajalla.
- Esihenkilö, mentori tai kokeneempi kollega voi auttaa tunnistamaan seuraavat oppimistavoitteet ja löytämään niitä tukevia tehtäviä.
- Monipuolinen osaaminen auttaa ratkaisemaan laajempia ongelmia, tuottamaan enemmän arvoa, kasvattamaan palkkaa ja etenemään asiantuntijauralla ilman siirtymistä esihenkilörooliin.
- Mahdollisuus oppia, vaikuttaa työn suuntaan ja ottaa vastuuta vahvistaa motivaatiota, työn mielekkyyttä ja työtyytyväisyyttä.
Lähteet
Conley, S. N., Foley, R. W., Gorman, M. E., Denham, J., & Coleman, K. (2017). Acquisition of T-shaped expertise: an exploratory study. Social Epistemology, 31(2), 165–183.
Corporate finance institute. (2022). T-shaped skills. Haettu 13.7.2022.
Fuller, A. & Unwin, L. (2004). Expansive learning environments: integrating organizational and personal development. In A. Fuller, A. Munro & H. Rainbird (Eds.), Workplace learning in context (pp. 126–144). Routledge.
Miller, M. (2015). Relationships between job design, job crafting, idiosyncratic deals, and psychological empowerment [Väitöskirja, Walden University].
Puhakka, I. J. A., Nokelainen, P., & Pylväs, L. (2021). Learning or leaving? Individual and environmental factors related to job satisfaction and turnover intention. Vocations and Learning, 14(3), 481–510.
Silverman, M. (2003). Supporting workplace learning: A background paper for IES Research Network Members. The Institute for Employment Studies.
Virtanen, A., Tynjälä, P., & Eteläpelto, A. (2014). Factors promoting vocational students’ learning at work: study on student experiences. Journal of Education and Work, 27(1), 43–70.
Wrzesniewski, A., & Dutton, J. E. (2001). Crafting a job: revisioning employees as active crafters of their work. The Academy of Management Review, 26(2), 179–201.
