Ei aina sinun syysi, mutta aina sinun vastuusi

Minua koulutti eilen Scotland Yardin panttivankineuvottelijoiden pääkouluttaja Richard Mullender. Muutaman panttivankitilanteen itsekin elämässään hoitanut Mullender oli aivan kerta kaikkiaan briljantti ja hänen elämänkokemuksiaan ja viisauksiaan tulen kaatamaan tänne luultavasti enemmänkin.

Mutta nyt heti tuoreeltaan haluan toistaa sinulle kaksi ajatusta, jotka olen hiljattain omaksunut omaan elämääni ja joiden merkityksen Mullender jälleen vahvisti:

1. Oleta, että se on sinun syysi.
2. Vaikka asiat eivät olisi sinun syytäsi, ne ovat silti sinun vastuullasi.

Ai mitkä asiat?

• Eikö keskustelukumppani ymmärtänyt lausettasi? Oleta, että se oli sinun syysi.
• Toimiko kollega ohjeistasi huolimatta ihan päin prinkkalaa? Oleta, että se oli sinun syysi.
• Ajauduitko riitaan, jossa toinen on selvästi väärässä? Tilanteen korjaaminen on sinun vastuullasi.
• Tapahtuiko jonkinlainen väärinkäsitys? Oleta, että se oli sinun syysi ja ota asian hoitaminen vastuullesi.
• Onko asiakas tyytymätön? Ota tilanne kontollesi ja hoida asia.

Eikö kuulosta reilulta?

Yllätyyyys! Elämä ei ole lainkaan reilua. Mutta jos et oleta osuutta asiaan tai ota tilannetta vastuullesi, luovut kontrollista. Annat vallan tilanteen etenemisestä toiselle ihmiselle. Mitä vähemmän kontrollia sinulla on elämässäsi olevista asioista, sitä enemmän tunteiden ja tilanteiden heittopussi olet.

Sain edelliseen tekstiini Twitterissä huumorilla heitetyn vastauksen.

🤔🤔🤔 pic.twitter.com/bfhm4BNNmH

— Mika Haulo (@mhaulo) November 20, 2018

Vitsihän se on. Mutta leikitään hetki, ettei ole. Jos sinun omien reaktioidesi ehtona on toisten ihmisten kyky tai kykenemättömyys kontrolloida typeryyttään, kuka johtaa tilannetta? Kuka päättää asioiden kulun? Kenellä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen?

Niin muttakun mieluummin riitelen!

No sitten on tietysti se vaihtoehto, että ”entäs jos en halua korjata tilannetta ja kantaa vastuuta”. Entäs jos ylpeyteni ja arvokkuuteni on minulle tärkeämpää kuin kontrolli tilanteesta ja asioiden sujuva eteenpäin vieminen? Entä jos ihan todella olen mieluummin riidoissa ja tärvelen ihmissuhteita kuin annan periksi?

Silloin on tietysti kysyttävä, että mitä tavoittelet elämässä. Jos äkkiseltään arvellaan, että kenelle annetaan hankalimmat projektit, vaativimmat tehtävät, kallisarvoisimmat asiakkuudet, parhaimmat haasteet? Tuskin sille, joka ei pysty luovimaan erilaisissa tilanteissa, pitämään ihmisiä tyytyväisinä eikä pääsemään pois riidoista.

Ei se aina kivaa ole. Kyllä se välillä todella syö ihmistä, kun kantaa vastuuta silloinkin, kun tekisi mieli osoitella. Mutta se, joka keskittyy voittamaan yksittäiset taistelut, harvoin voittaa koko sodan. Eikä yksittäisistä taisteluista mitaleita jaella millään rintamalla.

Väitelkäämme asiasta lisää Koodarikuiskaajan Slackissa!