Yleinen ja kliseinen ominaisuus, jota työpaikkailmoitusten softakonsulteilta haetaan, on intohimoisuus. Ei riitä, että on pelkästään taitaja ja kokenut, vaan pitää olla myös passionate ja eager to learn.
Mutta mitä tämä intohimo oikeastaan on? Ja onko kukaan koskaan vastannut rekryäjälle ”ei, en tunne intohimoa tätä työtehtävää kohtaan”?
Niin. Kun pöydällä on projekti, joka varmistaa koodarin ja ehkä jopa perheen toimeentulon useiksi kuukausiksi, on sellaisessa tilanteessa vaikea olla muuta kuin nyökyttelemättä. Moni nielee puistatuksensa ylisanoja kohtaan ja röyhtäisee pienen valkoisen valheen, vaikka todellisuudessa tarjolla oleva duuni olisi lähinnä siedettävä tai perusjees.
Todellinen intohimo pääsee esille vain silloin, kun kysymystä intohimon kohteesta eivät johdattele toimeentuloon tai turvallisuuteen liittyvät raamit.
Mikä oikeastaan on sivuprojekti?
Sivuprojektilla tarkoitaan jotain sellaista koodaushommaa, jota teet päivätyösi ohella harrastusmaisesti, eikä siihen liity tiukkoja tavoitteita, ulkopuolisia vaatimuksia eikä yleensä rahaakaan, mutta sekin on toki mahdollista.
Sivuprojektien työtahti ja -tapa on olennaisesti erilainen kuin päivätyön: niitä tehdään silloin kun niille on aikaa ja kun sattuu huvittamaan.
Koska sivuprojekti syntyy yleensä omasta halusta, tarpeesta tai mielenkiinnosta, on sillä erikoinen piirre: se on samaan aikaan prioriteetiltaan korkea – se on jotain mihin tunnet aitoa intohimoa – ja matala – teet sitä silloin kun muilta velvollisuuksiltasi ehdit ja jaksat.
Miksi sivuprojektin tekeminen on tärkeää?
Tavoitteista ja deadlineista vapaa koodailu voi olla ohjelmistoammattilaiselle rentouttavaa puuhaa paristakin eri syystä. Silloin voi saavuttaa niitä pieniä mutta tärkeitä onnistumisen tunteita, joita päivätyön hektisyydessä ja byrokratiaviidakossa ei välttämättä ole yhtä säännöllisesti tarjolla. Ja kun koko ajan ei tarvitse miettiä taaksepäin yhteensopivuutta, regressiota, tietoturvaongelmia tai muita sen sellaisia asioita, on helpompi kokeilla jotain uutta, mielenkiintoista tai jännittävää.
Psykologisesta näkökulmasta veikkaisin, että on myös voimaannuttavaa olla itse projektin hallitsija, eikä toimia koko aikaa jonkun muun komennuksessa. Puolivahingossa siinä sivussa saattaa jopa oppia uusia taitoja. Itsetunnon kohottamiseen sivuprojektin tekeminen on myös mainio työkalu, sillä kukaan ei tule tuomitsemaan siinä tehtyjä valintoja etukäteen, vaan valintoja ja niiden vaikutusta lopputulokseen voi tutkia ihan itse.
TL;DR: Sivuprojektin tekeminen rentouttaa, kohottaa itsetuntoa ja auttaa kehittämään teknistä osaamista.
Mitä sivuprojektit ovat, ja mitä ne eivät missään nimessä ole?
Joskus käy niin, että sivuprojekti ns. lähtee lapasesta ja siitä tulee erityisen suosittu. Lähes jokaisen tuntemia esimerkkejä tästä ovat Linux-käyttöjärjestelmäydin ja Git-versionhallintaohjelmisto. Mutta tällaiset jättimenestykset eivät ole tyypillinen kehityskaari sivuprojektille. Linux ja Git saivat molemmat alkunsa tekijänsä mielenkiinnosta tai tarpeesta. Menestys ei ollut tavoite tai suunnitelma. Se vain tapahtui.
Mutta mikä sitten on sivuprojektin tarkoitus ja ominainen luonne? Pohditaan asiaa tarkastelemalla ensin sitä, mitä sivuprojekti ei ole tai mitä sen ei pitäisi olla.
Sivuprojekti ei ole pakkopullaa. Vaikka sivuprojektille ei olekaan mitään täysin virallista määritelmää, omasta mielestäni sekä mielekkyys että vapaaehtoisuus ovat hyvin oleellinen osa sitä.
Sivuprojekti ei ole työnäyte eikä sen tekeminen ole CV:n kiillotusta. Tietysti sivuprojekti voi toimia *myös* työnäytteenä, mutta se ei ole sen ensisijainen tarkoitus, vaan lähinnä myönteinen sivuvaikutus.
Sivuprojekti ei ole keino mielistellä tai hakea hyväksyntää. Ei työnantajaa, kollegoita, sosiaalisen median koodaajapiirejä tai muitakaan tahoja ajatellen. Sivuprojektin arvo ei synny siitä, kuinka moni tietää sen olemassaolosta tai kuinka paljon kukin sen aihetta tai teknologiavalintoja arvostaa.
Mitä sivuprojekti siis on?
Viihdettä. Lapsenomaista tutkimista, ihmettelyä ja havainnointia. Mielikuvituksen lennättämistä. Oman maailman rakentamista. Kaikkea sitä huoletonta työstämistä, mistä jokaisen ohjelmointi-innostus alunperinkin sai alkunsa, mutta jonka byrokratian ja aikataulujen kahlitsema työelämä on saattanut ajaa varjoon.
Sivuprojektit ovat niitä, jotka puhaltavat happea koodaajan intohimon kipinään ja pitävät sisäisen palon leiskumassa.
Sitä sivuprojektit ovat, ja siksi niiden tekeminen on tärkeää.
