Oletko joskus esittänyt jollekulle täysin viattoman ja vilpittömän “miksi”-kysymyksen ja saanut vastaasi puolustuskannalle heittäytyneen ihmisen vastahyökkäyksen?
“Miksi”-kysymys saattaa herättää yllättävän vahvan vastareaktion, mikä saattaa joskus hämmentää. Miksihän on ihan tavallinen kysymyssana, jota käytämme päivittäin. Useimmiten “miksi”-kysymyksemme on vilpittömän utelias, hyväntahtoinen ja tiedonjanoinen. Miksi se saa toisinaan vastapuolen niin kovasti takajaloilleen?
“Miksi” kyseenalaistaa ja kuulustelee
“Miksi” on kysymyssanana hyvin suora ja hieman haastavakin. Kun kysytään ”miksi teit niin?” tai ”miksi valitsitte tämän ratkaisun?”, vastaaja saattaa tuntea tarvetta ryhtyä puolustuskannalle. Tämä johtuu siitä, että epäilemme ”miksi”-kysymyksen kätkevän sisäänsä epäsuoran arvostelun tai kyseenalaistamisen.
“Miksi”-kysymykseen yhdistetään herkästi kuulusteleva ja syyllistävä sävy. Ehkä olemme tulleet elämämme varrella niin monta kertaa kuulustelluksi ja kyseenalaistetuksi, että epäilemme kysyjän tarkoitusperiä turhankin herkästi. Vaikka kysyjä ei lainkaan tarkoittaisi olla kyseenalaistava tai kuulusteleva, saattaa vastaaja silti tehdä “miksi”-kysymyksestä sellaisen tulkinnan. Etenkin, jos häntä on kuulusteltu samasta aiheesta ennenkin.
“Miksi” vaatii itsetutkiskelua, mikä saattaa herättää häpeää
Toinen syy “miksi”-kysymyksen herättämiin vastareaktioihin liittyy häpeään. “Miksi”-kysymys saattaa nostaa vastaajassa pintaan stressiä ja epävarmuutta, koska se usein vaatii itsetutkiskelua ja perustelujen etsimistä. Jos vastaaja kokee käsillä olevaan aiheeseen liittyen epävarmuutta, saattaa “miksi”-kysymys houkutella esiin häpeää. Häpeä puolestaan saa meidät herkästi hyökkäämään.
Vahva reaktio “miksi”-kysymyksen äärellä voi liittyä myös siihen, että vastaaja ei itsekään ole omaan toimintaansa tai valintoihinsa tyytyväinen. Silloin “miksi”-kysymys osuu erityisen kipeään kohtaan. Jos vastaaja lisäksi kokee, että hänen asiantuntijuutensa tai asemansa on uhattuna tai jos hän kärsii esimerkiksi huijarisyndroomasta, on “miksi”-kysymykseen vastaaminen neutraalisti erityisen vaikeaa.
Psykologista turvallisuutta muilla kysymyksillä
Jos ihmissuhde on uusi, voi olla hyvä idea välttää aluksi “miksi”-kysymyksiä, etenkin kirjoitetussa viestinnässä. Jos ihminen tuntee, että hänen päätöksiään ja valintojaan kyseenalaistetaan heti alkumetreillä, syntyy helposti jännite, joka vaikeuttaa luottamuksen rakentamista. Sen sijaan tavoitteena olisi luoda turvallinen ilmapiiri, jossa vastaaja kokee, että hänen näkemyksiään ja tarpeitaan kunnioitetaan.
Sen sijaan, että kysyt “miksi”, voit käyttää pehmeämpiä ja neutraalimpia kysymyksiä. Valitse sellainen kysymys, joka ei kuulosta kuulustelevalta, mutta auttaa sinua silti saamaan tarvitsemasi informaation. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:
- ”Voisitko kertoa lisää tästä valinnasta?”
- ”Mikä johti tähän ratkaisuun?”
- ”Miten tämä valinta tukee teidän tavoitteitanne?”
Käyttämällä muita kysymyssanoja (mitä, mikä, miten, millainen…) sekä tekemällä laajoja pyyntöjä (voisitko kertoa / avata / kuvailla…) voit luoda vastapuolelle turvallisemman olon asian äärellä. Pehmeämmän ilmapiirin luominen on ensiarvoisen tärkeää etenkin uusien ihmissuhteiden alkuvaiheissa.
Aikomus merkitsee sanoja enemmän
Kommunikaation sävyllä on valtava merkitys viestinnän onnistumiseen. Sanavalintamme vaikuttavat ilman muuta viestinnän sävyyn. Silti sanavalintojakin enemmän sävyyn vaikuttaa lopulta tarkoituksemme eli aikomuksemme viestintämme takana.
- Olenko kyseenalaistava?
- Onko kysymykseeni piilotettu arvostelua?
- Pidänkö vastapuolen toimintaa tai valintoja huonona?
- Kyseenalaistanko tehdyt päätökset?
- Vai olenko vilpittömän utelias, neutraali tai hyväntahtoinen?
Saamme nimittäin minkä tahansa kysymyksen kuulostamaan kyseenalaistavalta, jos olemme sisimmissämme kyseenalaistavia. Vastaavasti “miksi”-kysymys saatetaan ottaa vastaan aivan hyvin, jos se kysytään kunnioittavalla sävyllä ja hyvää tahtovan ihmisen toimesta.
Siksi yhtä tärkeää kuin miettiä sanavalintojaan, on miettiä omaa asennettaan sanojen takana. Kun tarkoitus ja sanavalinnat ovat linjassa, toimii sävykin viestijän tarkoittamalla tavalla.
TL;DR: “Miksi”-kysymys saattaa herättää puolustusreaktion
- “Miksi” on kysymyssanana hyvin suora, ja siihen saatetaan yhdistää kuulusteleva ja syyllistävä sävy.
- “Miksi”-kysymys vaatii usein itsetutkiskelua ja perustelujen etsimistä, joten se saattaa nostaa vastaajassa pintaan stressiä, epävarmuutta ja häpeää.
- Häpeä saa meidät herkästi hyökkäämään.
- “Miksi”-kysymys on vastaajalle erityisen vaikea, jos hän ei ole omaan toimintaansa tyytyväinen, kokee asemansa uhatuksi tai kärsii esimerkiksi huijarisyndroomasta.
- Varsinkin uusissa ihmissuhteissa “miksi”-kysymykset kannattaa korvata käyttämällä muita kysymyssanoja (mitä, mikä, miten, millainen…) sekä tekemällä laajoja pyyntöjä (voisitko kertoa / avata / kuvailla…).
- Sanavalintoja enemmän viestinnän sävyyn vaikuttaa kuitenkin tarkoituksemme eli aikomuksemme viestintämme takana.