Kuinka nopeasti on nopeasti?

Jokaiselta on varmaan joskus pyydetty jotain nopeasti. Kuulostaa ymmärrettävältä lauseelta. Selvä juttu, tehdään nopeasti. Mutta mitä ihan oikeasti nopeasti tarkoittaa? Minulle nopeasti on viidestä kymmeneen minuuttia. Epäilen, että sinulle se on jotain ihan muuta.

Kysäisin asiaa devaajaystäviltäni. Yhdelle nopeasti oli synonyymi termille asap. Toiselle nopeasti oli vuorokauden sisällä. Jos tältä kaverilta haluaisi asian tunnin sisään, pitäisi kuulemma käyttää termiä heti. Kolmas raapusteli nopeasti tapahtuvan muutamassa tunnissa.

Aikakäsityksemme ovat melko erilaisia. Hahmotamme ajan kulua eri tavoin ja ajan puute tai sen runsaus määrittää, mikä on paljon aikaa ja mikä vähän. Nopeasti riippuu tilanteesta ja kysyjästä. Niin liittyy moni muukin epämääräinen aikamääre.

Keskustelin kerran erään matemaattisesti orientoituneen miehen kanssa yleisluontoisesti perheen perustamisesta. Hän sanoi, ettei se kuulu hänen lähitulevaisuutensa suunnitelmiin, mutta haluaa kyllä joskus isäksi. Minä sitä siinä vähän kummastelin, mutta onneksi älysin lopulta kysyä, mitä hänen lähitulevaisuutensa tarkoittaa. Hänen on kaksi vuotta. Minun on kymmenen.

”Mitä sinulle tarkoittaa nopeasti?”

Tuntuu vähän hölmöltä kysyä, mitä nopeasti tarkoittaa. Kyllähän sen nyt lapsikin tietää, että nopeasti on nopeasti. Pistä housut jalkaan nopeasti, että ehditään ajoissa bussiin ja päiväkotiin. Silloin ei auta vitkastella.

Aikuiselämässä meillä on kuitenkin moniajossa yhtä aikaa tuhat asiaa ja toisten ihmisten pyynnöt yrittävät kiilata prioriteeteissamme kiireen turvin. Jos et pysty ottamaan pyydettyä asiaa työn alle heti, on ihan oikeasti syytä kysyä, mikä on pyytäjän mielestä nopeasti. Tai jos itse olet pyytäjän roolissa, niin sanan nopeasti voisi ihan hyvällä syyllä vaihtaa tarkempaan aikamääreeseen, kuten puolen tunnin sisään, aamupäivän aikana, tänään, keskiviikkoon mennessä, ennen viikonloppua.

Entäs se asap?

Kiireellisyyttä voi toki painottaa muodolla ”niin pian kuin mahdollista”, mutta tämänkin perään on hyvä laittaa jonkinlainen deadline ”mutta viimeistään ennen puolta päivää”. Silloin toisen on myös mahdollista vastata, mikäli aikataulu on mahdoton. Jos pyyntö on pelkästään ”nopeasti” tai ”niin pian kuin mahdollista” niin siihen on yleensä helppo vastata myöntävästi.

Kyllähän se aika tällekin asialle jossain kohtaa ilmestyy. Ei vain välttämättä ihan niin nopeasti, kuin pyytäjä toivoisi.

Lisäksi pyytäjä ei välttämättä hahmota, miten isoa asiaa hän on toiselta pyytämässä. Nopeasti tekemisen mahdollisuus tai mahdottomuus liittyy nimittäin olennaisesti siihen, kuinka ison osan aikaa tämä uusi tehtävä joutuu puhdistamaan jo ennestään kiireisestä aikataulusta. Jos luulen pyytäväni sinulta viiden minuutin hommaa ”niin pian kuin mahdollista” olettanen saavani sen parin tunnin sisään.

Jos tietämättäni pyydänkin sinulta kahden tunnin hommaa, on aikataulu jo lähtökohtaisesti mahdoton. Asia paljastuu nopeammin, jos takarajan määrittelee. Jos pyydän sinulta kahden tunnin hommaa tunnissa ja sinä tiedät sen kahden tunnin hommaksi, osaat oikaista tilanteen heti.

Ketterä kehittäminen ohjaa tekemään termimääritystä sanalle valmis. Ihan yhtä tärkeää olisi määritellä myös niitä arkikielemme yleissanoja, joiden merkitys vaihtelee tilanteesta ja ihmisestä toiseen. Valmiin ja nopean lisäksi määrittelyä kaipaa esimerkiksi termi paljon.

Mutta mikä muu?

TL;DR Miksi pitää määritellä niinkin yksinkertainen sana kuin nopeasti?

• Aikamääreet ovat eri ihmisille erilaisia. Se mitä minä käsitän sanalla nopeasti ei ole välttämättä lainkaan sama kuin sinulla.
• Ilman tarkempaa deadlinea on mahdotonta arvioida, onko tehtävää mahdollista toteuttaa niin nopeasti kuin tehtävän pyytäjä toivoo.
• Kysy siis suoraan: ”Mitä sinulle / tässä tapauksessa tarkoittaa nopeasti?”