Yksi konfliktinaiheuttaja on se, että me kuvittelemme kaikkien ihmisten olevan kuten minä. Paitsi tietenkin niiden, jotka ovat tyhmiä ja raivostuttavia ja IHAN ERILAISIA kuin minä. Mutta että pääpiirteittään kuitenkin minä olen normaali ja kaikki muut normaalit ovat kuten minä.
Ja vaikka tuntisit olevasi kaikkea muuta kuin normaali, niin siltikin aika usein unohdat, että muut ovat ihan eri tavalla normaaleja tai epänormaaleja, kuin kuvittelet tai vielä edes pystyt kuvittelemaan.
Ihmiset käyttäytyvät aika omituisesti ja sanovat todella hämmentäviä asioita ja tekevät kummallisia valintoja. Koska meitä ei varsinaisesti opeteta ihmisten erilaisuuteen eikä siihen tutustumiseen, me sitten tyydymme arvailemaan, että miksiköhän se noin toimi. Selitämme asioita omasta perspektiivistämme käsin, joka on täysin eri ja todella hutera lähtökohta selittää toisen asioita ja ajatuksia.
Miksi se aina ärähtää?
Devaajana työsi on syvää keskittymistä vaativaa ja flow-painotteista – ainakin parhaimmillaan. Syvä työ on tila, jossa (Kahnemanin sanoin) aivojen systeemi 2 ottaa vallan ja työskentelee hullun lailla. Syvä ajattelu on fyysisesti epämukavaa, kuluttaa aivojen glukoosivarastot tyhjäksi, aiheuttaa kohonnutta sykettä ja verenpainetta, väsyttää ja vaatii meiltä paljon.
Vastapainoksi flow on viiden eri mielihyvähormonin cocktail. Se on tila, jossa olemme todella syvällä keskittyneessä tilassa. Yhtäkkiä luomme jotain monimutkaista ja mestarillista. Kunhan kukaan ei vaan keskeytä. Ja auta armias, jos keskeyttää.
Kun keskeytys tapahtuu, on todella vaikeaa pysyä ystävällisenä ja rauhallisena. Syvästä ajattelusta tuleminen takaisin tähän hetkeen sotkee ajatukset. Systeemi kakkosen rasittaminen on jättänyt meidät fyysisesti epämukavaan tilaan. Jos työ on ollut takkuilevaa, saatamme olla muutenkin pahalla tuulella. Jos työ on ollut sujuvaa, keskeytys katkaisee meidät pahimmoilleen kesken ajatuksen ja ajaa siksi pahalle tuulelle.
Se on hauska, koska se on totta
On mahdollista, etteivät muut tiedä
Vaikka itsekin teen syvätyötä ja pääsen kirjoittaessa flow’hun, en silti tajunnut, kuinka syvällä monimutkaisissa systeemeissä devaajat pahimmillaan eli parhaimmillaan ovat. On mahdollista, ettei pomosi, tiiminvetäjäsi, kollegasi tai puolisosi tiedä. He eivät keskeytä ilkeyttään tai välttämättä edes välttämättömyyttään, vaan koska eivät tiedä, millaista tuhoa saavat keskeytyksellä aikaan. Kerro heille!
Jaa yllä oleva sarjakuva tai tämä teksti tai kerro omin sanoin. Mieluummin jo ennen kuin keskeytys tapahtuu ja olet ärtynyt ja haluaisit tulla jätetyksi rauhaan. Vaikka päässäsi olisi tulvapatoa muistuttavat vastamelukuulokkeet, olisit vetänyt hupun päähäsi niin, että näkyvillä on puolikas nenää, vaikka olisi kyltti ovella, lippu salossa ja piikkilankaa työpisteen ympärillä, kerro silti. Se auttaa muita ymmärtämään, millaista työsi on ja mitä sinä tarvitset voidaksesi tehdä sitä hyvin.
Eiks ni? Vaiko eikö? Keskustelu jatkuu Koodarikuiskaajan Slackissa.