Lyhyesti sanottuna huijarisyndroomasta kärsivä ihminen ei pysty näkemään itseään osaavana ja pystyvänä henkilönä – siitä huolimatta, että ihminen pärjää ja menestyy elämässään aivan hyvin.
Huijarisyndroomasta kärsivä kokee olevansa epäpätevä ja petollinen, henkinen huijari. Häntä vaivaa pelko, että ihan näillä hetkillä hän paljastuu ja muut tajuavat, ettei hän ole niin pätevä, fiksu tai osaava, kuin mitä muut ajattelevat. Hän on varma, että muut luulevat hänestä liikoja.
Sama vielä Queena Hoangin sanoin:
The “impostor phenomenon” is the crippling feeling of self-doubt, intellectual inadequacy, and anticipated failure that haunts people who attribute their success to luck or help from others rather than their own abilities (Nelson, 2011). These feelings, often undetected by others, manifest as anxiety, self-deprecation, or an irrational fear of failure in light of previous success. (Bernard, Dollinger, & Ramaniah, 2002; Langford & Clance, 1993; Leary, Patton, Orlando, & Frank, 2000).
Huijarisyndrooma on yleinen ilmiö
Huijarisyndrooma eli Impostor Phenomenon ei ole, kuten englanninkielinen nimensä valaisee, varsinaisesti syndrooma vaan ilmiö. Ilmiö havaittiin 1970-luvulla, kun psykologit Clance ja Imes haastattelivat 150 menestynyttä naista. Haastatteluissa kävi ilmi, että menestyksestään huolimatta nämä naiset eivät sisäisesti kokeneet olevansa lainkaan menestyneitä.
Clance ja Imes alkoivat kutsua tällaista sisäistä huijaamisen kokemusta huijari-ilmiöksi ja sitä, sen laajuutta ja syntysyitä, sekä hoitokeinoja on sittemmin tutkittu laajasti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että:
- Kyseessä ei ole pelkästään menestyneitä naisia vaivaava ilmiö, vaan ilmiöstä kärsivät naiset ja miehet yhtä lailla.
- Ilmiön tunnistaa noin 70 % kaikista ihmisistä.
- Oman minitutkimukseni perusteella koodareista 85 % kärsii ilmiöstä toisinaan.
- Se vaivaa erityisesti elämän siirtymävaiheissa, kun ihminen aloittaa jotakin uutta, kuten vaihtaa projektia, työpaikkaa tai astuu työelämään.
- Ilmiö on erityisen yleinen luovilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla. Näihin lukeutuu myös teknologia-ala.
- Ilmiön syntyyn vaikuttavat lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat.
- Huijari-ilmiö on pohjimmiltaan tunne ja sitä on mahdollista työstää pienemmäksi tai siitä voi jopa kokonaan päästä eroon.
Onko minulla huijarisyndrooma?
Huijarisyndrooman tai -ilmiön tunnistamiseen on kehitelty ainakin neljä erilaista testiä: Clance Impostor Phenomenon Scale (CIP), Harvey Impostor Phenomenon Scale (HIP), Perceived Fraudulence Scale (PFS) sekä Leary Impostorism Scale (LIS). Vuonna 2019 tehdyn vertailun perusteella kaikissa näissä neljässä on puutteita, eikä yhtäkään niistä voi pitää täysin ongelmattomana tutkimuksena.
Käytin itse omassa kyselyssäni Clancen testiä, sillä se on julkisesti saatavilla ja näistä neljästä kaikkein eniten käytetty. Sain itsekin devaajilta jonkun verran palautetta, että kysymykset eivät ole aivan yksiselitteisiä tai kaikilta osin vastaa heidän omaa kokemustaan huijari-ilmiöstä.
En siksi voi sanoa, että vastaamalla CIP-testiin saa välttämättä täysin yksiselitteisen vastauksen kysymykseen ”onko minulla huijarisyndrooma”. Suuntaa testi kuitenkin varmasti antaa ja jos siihen ei suhtaudu tuomiona tai lopullisena totuutena, se voi olla hyödyllinen itsetutkiskelun väline. Jos siis olet utelias tietämään, että missä kohtaa asteikkoa itse suunnilleen sijaitset, tee testi.
Clance Impostor Phenomenon Scale
Ja vaikka arvonta onkin jo sulkeutunut, niin huijari-ilmiön laajuutta devaajien keskuudessa selvittävään kyselyyni voi silti edelleen vastata täällä. Kuuntele myös aihetta käsittelevä podcast-jakso.
Lähteet
Hoang, Queena (2013) ”The Impostor Phenomenon: Overcoming Internalized Barriers and Recognizing Achievements” The Vermont Connection: Vol. 34 , Article 6.
Langford, J., & Clance, P. R. (1993) ”The imposter phenomenon: Recent research findings regarding dynamics, personality and family patterns and their implications for treatment” Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training, 30(3), 495.
Mak KKL, Kleitman S and Abbott MJ (2019) ”Impostor Phenomenon Measurement Scales: A Systematic Review” Front. Psychol. 10:671.
Young, Valerie (2011) ”The Secret Thoughts of Successful Women: Why Capable People Suffer from the Impostor Syndrome and How to Thrive in Spite of It”
Kuuntelin esityksesi tänään Mimmit koodaa launchissa. Aivan huikean mahtava esitys, ja tapa esittää! Toivottavasti kirjoitat kirjan kieroutuneista kompetenssikäsityksistä (jos et jo ole kirjoittanut), osui ja upposi! Ja tuntui uppoavan moniin, kun tauolla asiasta juteltiin.
Hei Kati, kiitos ihanasta palautteesta! Kieroutuneet kompetenssikäsitykset ovat peräisin kirjasta The Secret Thoughts of Successful Women, jonka lukemista suosittelen todella lämpimästi. Pistän silti myös oman kirja-ajatuksen hautumaan!